Akatemia rahoitti korkeatasoista tutkimusta tekeviä kliinisiä tutkijoita

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 13 kliiniselle tutkijalle. Valinnassaan toimikunta painotti tutkimuksen tieteellistä laatua, hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kliinisen tutkijan rahoitusmuotoon.

Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 3 miljoonaa euroa. Hakemuksista 29,5 prosenttia rahoitetaan. Naisia rahoitettavista tutkijoista on 54 prosenttia. Hakijoista heitä oli 41 prosenttia.

”Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tutkimusta kliinisen työn ohella. Tuemme heitä rahoittamalla joustavasti osa-aikaista tutkimustyötä tyypillisesti neljäksi vuodeksi”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Toimikunta käytti päätöksentekokriteereinään tieteellisen laadun ohella hakijan pätevyyttä sekä sopivuutta kliinisen tutkijanuran rahoitusmuodon tavoitteisiin. Lisäksi tärkeänä pidettiin tutkimuksen vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta muun muassa hoitokäytänteiden kehittämiseksi ja tieteen uudistamiseksi.

Esimerkkejä rahoitetuista kohteista

Daniel Gordin HYKS:sta tutkii sydän- ja verisuonitauteja, jotka ovat suurin kuolleisuuden syy Suomessa. Tyypin 1 -diabeetikoilla on moninkertainen riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Tämä tutkimus on osa valtakunnallista FinnDiane -projektia, jonka tavoitteena on tunnistaa perintö- sekä ympäristötekijöiden joukosta diabetekselle ja sen lisäsairauksille altistavia riskitekijöitä ja hoidon vaikuttavuutta. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien vaikutusta aivovaltimomuutoksiin tyypin 1 -diabeetikoilla selvitetään kuvantamalla tutkittavien potilaiden aivot magneettitutkimuksella. Gordin selvittää heijastuvatko aivojen kuvantamismuutokset neuropsykologin suorittamaan rutiininomaiseen testiin, jossa kartoitetaan muistia, tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Tutkimus pyrkii parantamaan tyypin 1 diabetesta sairastavien ennustetta ja elämänlaatua sekä alentamaan terveydenhuollon kustannuksia.

Laura Toivonen TYKS:sta selvittää yhteistyössä Turun yliopiston ja Massachusetts General Hospitalin, Harvard Medical Schoolin (Boston, USA) ryhmien kanssa lasten nenän metabolomin ja mikrobiotan yhteyttä hengitystieinfektioihin ja astman kehittymiseen. Tutkimus pohjautuu 923 suomalaisen lapsen syntymäkohorttitutkimukseen, jossa lapsia seurattiin hengitystieinfektioiden ja astman kehittymisen suhteen seitsemän vuoden ikään saakka. Nenänäytteistä analysoidaan metabolomi ja mikrobiomi USA:ssa. Tutkimus tuo uutta tietoa mikrobien ja isännän vuorovaikutuksesta, yksilöllisestä alttiudesta hengitystieinfektioille ja astmalle sekä voi tarjota mahdollisuuden hengitystieinfektioiden ja astman ilmaantuvuuden ehkäisemiseen. Metabolomi- tai mikrobiotaprofiilien tai yksittäisten metaboliittien avulla voidaan mahdollisesti tunnistaa varhaisessa vaiheessa lapset, joilla on suurentunut riski sairastua hengitysinfektioihin tai astmaan, ja tarjota sairautta ennalta ehkäiseviä keinoja näille lapsille.