BTY:n valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin laadukasta perustutkimusta

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 91 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 116 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 44,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista 22 prosenttia rahoitetaan.

Valinnoissaan toimikunta halusi tukea erityisesti toimialojensa perustutkimusta ja painotti vahvasti hankkeiden tieteellistä laatua.  Muita päätöksentekokriteereitä olivat tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja uudistuminen.

”Hankkeista suuri osa oli tieteellisesti erittäin korkeatasoisia, mutta toimikunta pystyi rahoittamaan näistä vain osan”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab. Kaikki rahoituksen saaneet saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6.

Syksyn 2018 haussa Akatemia päätti kohdentaa 25 miljoonaa euroa nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia  jakoi tämän rahoituksen akatemiahankkeissa. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan valitsemista hankkeista nuorelle tutkijasukupolvelle varatusta erityisestä valtuudesta rahoitettiin 22 hanketta.

”Nuoren tutkijasukupolven akatemiahankehaun hakijat menestyivät kaiken kaikkiaan haun tieteellisessä arvioinnissa erinomaisesti. Nyt rahoitusta saavista nuoren tutkijasukupolven hankkeista suuri osa olisi saanut myöntöpäätöksen ilman lisärahaakin. Lisävaltuuden ansiosta toimikunta pystyi myöntämään rahoitusta lisäksi aikaisempaa useammalle nuoren tutkijasukupolven hankkeelle”, Schwab toteaa.

Toimikunta myönsi myös lyhyempiä rahoituksia tukemaan riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Näiden tutkimussuunnitelmien potentiaali arvioitiin niin merkittäväksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.  

Esimerkkejä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta tutkimuksesta

Silvan Scheller Aalto-yliopistosta selvittää metaanin biokemiallista muuntamista hiilidioksidiksi ja sähköksi. Syvänmeren mikrobit pystyvät muuttamaan metaanin hiilidioksidiksi ja sähköksi palautuvasti niin, että prosessia voitaisiin käyttää myös muuttamaan sähköylimäärä metaaniksi. Hankkeen tavoitteena on hallita tämä energianmuutosprosessi ja ymmärtää siihen liittyvä biokemia.

Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Jarmo Hietala Turun yliopistostaja Jarno Honkanen Helsingin yliopistostaselvittävät varhaisen psykoosin taustamekanismeja ja niiden tulehduksellista ilmiasua. Tutkijoiden mukaan osalla psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneista on immuunijärjestelmän pitkittynyt aktivaatiotila mutta aivojen tiettyjen solujen toiminta on heikentynyt. Konsortio tutkii suoliston mikrobiston yhteyttä immuunijärjestelmän toimintaan ja näiden molempien yhteyttä aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Tutkimuksessa selvitetään tulehdusmuutosten merkitystä oheissairastavuuden kehittymisessä ja ennustamisessa.

Elina Ikonen Helsingin yliopistosta tutkii kolesterolin poiston ja varastoinnin säätelyä. Kolesteroliaineenvaihdunta on keskeistä solujen toiminnalle ja häiriöt siinä johtavat vakaviin sairaustiloihin kuten Alzheimerin tautiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Tämä tutkimus hyödyntää Ikosen aiemmin hankkimaa tietoa keskeisistä geenituotteista, jotka vaikuttavat solujen kolesterolin kuljetukseen ja jakaumaan. Hanke selvittää solukokein, kuinka kaksi eri osastoissa toimivaa kalvoproteiinia kykenee välittämään kolesterolimolekyylin siirtymisen kalvosysteemistä toiseen ja kuinka tätä siirtoa säädellään.

Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta selvittää juurikääpävirusten vuorovaikutuksen biologiaa. Juurikäävät ovat yksi metsien pahimpia tuhon aiheuttajia. Tässä hankkeessa selvitetään kahden sieniviruksen keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden suhdetta juurikääpään. Hypoteeseja testataan virusten siirtokokein, keinoalustalla tehdyin isäntärihmaston kasvunopeus- ja entsyymiaktiivisuusmittauksin sekä geenien ilmentymisanalyysein. Hankkeen tulokset saattavat osoittautua hyödyllisiksi käytännön metsätaloudessa.