Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus ON vaikuttavaa

Mitä mieltä yliopistojen yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tiedekuntien dekaanit ovat tutkimuksen vaikuttavuudesta? Sitähän usein väheksytään. Dekaanit pohtivat vaikuttavuutta Suomen Akatemian järjestämässä tilaisuudessa, jonka otsikkona oli Totuus, relevanssi ja vaikuttavuus. Läsnä olivat lähes kaikki dekaanit. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan.

Dekaani Päivi Pahta Tampereen yliopistosta johdatti aiheeseen humanistien näkökulmasta. Hän nosti esiin Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon vuonna 2016 julkaiseman teoksen Humanistisen tutkimuksen arvo, jonka mukaan suomalaiset arvostavat humanistista tutkimusta ja pitävät sitä tärkeänä yhteiskunnan kannalta. Miksi tämä on hyvä uutinen? Siksi, että humanistitutkijat pohtivat omilla aloillaan juuri niitä ihmisyyden, kulttuurin, etiikan ja moraalin teemoja, joiden kanssa ihmiskunta nykyisin painii ja heillä on käyttämättömiä avaimia aikamme ongelmiin.

Pahta muistutti, että yliopistot vaikuttavat perustehtäviensä kautta yhteiskunnassa ilmeneviin asioihin ja kehityskulkuihin monin eri tavoin kuten koulutuksella, tutkimuksella ja yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella. Pahtan mukaan humanistitutkijoiden täytyy ottaa vahvempi rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällä hetkellä humanistisen alan tutkijoita ei juuri näy päätöksentekijöiden pöydissä.  

Humanistinen tutkimus voi vaikuttaa esimerkiksi pohdittaessa ihmiskunnan suuria haasteita ja yhteiskunnan nopeita muutoksia, jotka edellyttävät laajaa arvoja ja etiikkaa koskevaa keskustelua. Pahtan mielestä humanistien on myös otettava tässä tärkeä rooli.

Yliopistojen kohdattava ensi vuosikymmenen haasteet

Demos Helsingin keväällä 2019 opetus- ja kulttuuriministeriölle laatima keskustelupaperi 4 teesiä yliopistoista 2020-luvun Suomessa hahmottelee muutoksia yliopistojen roolissa ja sitä, mitä yliopistot voivat olla 2020-luvun Suomessa. Julkaisu nostaa esiin seuraavat näkökulmat:

1. Yliopistojen yhteiskunnallinen merkitys kasvaa murroksessa. Yliopistojen tärkeimmät vaikutukset yhteiskuntaan syntyvät hitaasti, välillisesti ja ennustamattomasti.
2. Yliopistoyhteisö luo sillan paikallisesta kansainväliseen. Yliopistoilla on tärkeä rooli suomalaisten kaupunkiseutujen avautumisessa muuhun maailmaan.
3. Yliopistoille vahva lähetyskäsky: tieteellisen maailmankuvan levittäminen. Yliopiston tulee tuoda tiedettä ja tutkijoita aktiivisesti yhteen median, kansalaisten ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kanssa.
4. Yliopisto on sivistyksen kehto kaikille ikäryhmille. Yliopiston kohderyhmää on koko kansa, ja opetuksen ja tiedon saavutettavuudesta pitää huolehtia vanhuuteen asti.

Sivistyksen merkitys yliopistojen tehtäväkentässä vahvistuu entisestään ja humanistiselle tutkimukselle ja osaamiselle on muiden ihmistieteiden tavoin tarvetta jatkossakin.

(Lähde: 4 teesiä yliopistoista 2020-luvulla, Demos Helsinki 2019, s. 5)

Pyrkimys tieteelliseen yhtenäiskulttuuriin

Dekaani Hannu Nieminen Helsingin yliopistosta pohti ihmistieteellistä näkökulmaa. Hän kertoi, että humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijoita on yhteensä yli puolet koko Helsingin yliopiston opiskelijamäärästä, samoin tutkijoista mutta budjetista vain 28 prosenttia.

Niemisen määritelmä vaikuttavuudesta on, miten mitataan tai muuten osoitetaan toiminnan seurauksena tapahtunut muutos. Hänen mukaansa ihmistieteiden vaikuttavuuden kriteerejä voi pohtia kolmesta näkökulmasta: Mitkä ovat yliopiston arvot ja ihmistieteiden rooli niiden toteutumisessa? Vaikuttavuuden muodot ovat tieteellinen, ammatillinen ja asiantuntijuus. Ja vaikuttavuuden aikaväli voi olla välitön, pitkän aikavälin tai historiallinen.

Asiantuntijan roolin Nieminen näki sekä tieteen popularisoinnin näkökulmasta että vaikuttamisena päätöksentekoon valtionhallinnon asiantuntijana. Hän näki vaikuttavuutena myös ne ammatit, joihin humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijat päätyvät.

Niemisen mukaan pitäisi pyrkiä tieteelliseen yhtenäiskulttuuriin, jonka tehtävänä on

• Tunnistaa ja hyväksyä elämän-, ihmis- ja luonnontieteitten väliset eroavuudet vaikuttavuuden arvioinnissa (muutoksen osoittamisessa)
• Hyväksyä perinteisten määrällisten mittareiden rajoitukset kaiken tieteellisen työn arvioinnissa
• Ottaa huomioon ihmistieteiden keskinäiset tieteenalakohtaiset kriteerit
• Kehittää yhteisesti hyväksyttyjä laadullisia kriteereitä niin ihmis- kuin muidenkin tieteenalojen vaikuttavuuden arviointiin (muutoksen osoittamiseen)

Dekaanit Päivi Pahta ja Hannu Nieminen alustivat päivän teemasta.

Pohdinnassa tutkimustiedon rooli yhteiskunnassa

Dekaanit pohtivat myös ryhmissä, mikä on tutkimustiedon rooli yhteiskunnassa, mitkä alat tyypillisesti näkyvät enemmän julkisuudessa ja mitkä jäävät katveeseen ja miten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan. Keskustelua käytiin ihmistieteiden merkityksestä, identiteetistä sekä tieteellisestä että yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tieteellisen vaikuttavuuden osalta Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström muistutti, että Akatemia on sitoutunut DORA-julistukseen. Sen lähtökohtana on, että tutkimuksen rahoittamisen, rekrytointien sekä tutkijoiden palkitsemisen pitäisi perustua itse tutkimuksen laadun arviointiin.

Keskustelussa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta muistutettiin, että se on yliopistojen kolmas tehtävä eikä sitä siksi voi ohittaa. Ongelmana kuitenkin nähtiin, että populaarit julkaisut eivät saa kiitosta tutkijayhteisöltä ja niiden arvioinnista puuttuvat mittarit. Silti tiedeviestinnällä on olennainen rooliMyös uusien sukupolvien tutkijat ovat tottuneempia viestijöitä ja usein aktiivisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen vaikutus yhteiskuntaan on syvää ja monimuotoista, mutta sen tarkka sanoittaminen on usein hankalaa. Joissakin keskusteluissa nousi esiin, että itse vaikuttavuuden käsite myös laajasti ymmärrettynä saattaa olla liian kapea kuvaamaan alojen merkitystä. Esille tuotiin, että ehkä keskustelun pitäisi käsitellä myös alojen itseymmärrystä ja arvoa, jolloin niiden perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassa tulisi ilmaistuksi sitä paremmin kuvaavin käsittein.

Lue dekaani Päivi Pahtan blogikirjoitus

Tutustu tilaisuudessa käytyjen keskustelujen yhteenvetoon (pdf).

Teksti ja kuvat: Leena Vähäkylä
Kuvio: Demos Helsinki