ICT 2023 -ohjelmasta rahoitusta laaja-alaiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 17 ICT 2023 -ohjelman hankkeelle, joissa on yhteensä 32 osahanketta. Toimikunta rahoittaa hankkeita yhteensä noin 9,25 miljoonalla eurolla. Osahankehakemuksista rahoitettiin noin 20 prosenttia. 

ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen. Nyt rahoitetut hankkeet kuuluvat kolmeen eri teemahakuun:

1. ohjelmistot innovaation, liiketoiminnan ja kestävän kehityksen lähteenä
2. kaiken autonomia
3. ohjelmoitava maailma ja edistyneet ohjelmistotekniikat.

”Ensin mainittuun hakuun tuli yllättävän vähän hakemuksia, kun taas kahdessa jälkimmäisessä haussa oli huomattavaa hakupainetta. Arviointipaneelien palautteen perusteella teemahakuun ’kaiken autonomia’ saatiin paljon erinomaisia konsortiohakemuksia ja suomalainen tutkimus vaikuttaakin olevan erityisen vahvaa tällä tutkimusalueella”, toteaa toimikunnan valmisteluryhmän puheenjohtaja Minnamari Vippola.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista

Professori Mika Mäntylä Oulun yliopistosta tekee tutkimusta, joka liittyy ihmisten ja koneiden toimimiseen yhteistyössä ohjelmistokehityksessä. Ohjelmistokehittäjien ajatuksia voidaan analysoida heidän lähdekoodiin kirjoittamistaan kommenteista. Hanke keskittyy lähdekoodissa oleviin ajatuksiin teknisestä velasta. Tekninen velka käyttää taloudellisen velan käsitettä havainnollistamaan ohjelmiston ongelmia, jotka aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia. Arvioiden mukaan ohjelmistoteollisuudelle aiheutuvat teknisen velan kustannukset voivat olla useita satoja miljoonia dollareita. Hankkeen tavoitteena on rakentaa luonnollisen kielen käsittelyyn perustuva teknisen velan tunnistin.

Professori Pan Hui Helsingin yliopistosta, akatemiaprofessori Samuel Kaski Aalto-yliopistosta ja apulaisprofessori Antti Honkela Helsingin yliopistosta pyrkivät konsortiohankkeessaan ratkaisemaan olennaisia esineiden internetin eli IoT:n ongelmia. Tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja skaalautuva kehys, joka mahdollistaa edistyneiden todennäköisyysmallien käytön monimutkaisia riippuvuuksia sisältävien aineistojen mallintamiseen ja pystyy takaamaan tiukan yksityisyydensuojan. Ratkaisusta on tarkoitus toteuttaa prototyyppisovellus IoT-alustalle. Koneoppimisen ja tekoälyn meneillään oleva vallankumous rakentuu pitkälti massiivisten tietoaineistojen saatavuudelle. Nopeasti kehittyvä IoT kytkeytyy tiukasti osaksi tätä kehitystä: edistyneet koneoppimismenetelmät parantavat IoT:tä, joka puolestaan tuottaa uusia tietoaineistoja. Hanke on osa Kasken johtamaa Suomen Tekoälykeskus -lippulaivaa. Suomen Akatemian Lippulaivaohjelmaan kuuluu kuusi osaamiskeskittymää ja se edistää aktiivista yhteistyötä tutkimuksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan välillä.

Tutkimuspäällikkö Eija Honkavaara Maanmittauslaitokselta ja dosentti Ilkka Pölönen Jyväskylän yliopistosta muodostavat monitieteisen tutkimuskonsortion. Heidän tavoitteenaan on kehittää autonomiseen miehittämättömään lennokkiin pohjautuva puiden terveyden analysoija, joka hyödyntää kuvantavaa spektroskopiaa ja koneoppimista. Tällainen lennokki voi kerätä tietoa ympäristöstään nopeasti ja turvallisesti. Hanke vastaa tarpeeseen kehittää tehokkaita kasvuston terveyden seurantamenetelmiä, joita tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen kasvattaman metsien seurantatarpeen vuoksi.