Korkea tieteellinen laatu ja mahdollisuudet tieteen uudistamiseen painottuivat akatemiatutkijoiden valinnassa

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt viisivuotisen rahoituksen 25 uudelle akatemiatutkijalle. Toimikunta painotti akatemiatutkijoiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi nousujohteista urakehitystä. Toimikunta arvioi myös hakijan mahdollisuuksia tieteen uudistamiseen rohkeiden avausten avulla.  

Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on tarjota tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Rahoitus mahdollistaa tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamisen ja alan tutkimuksen kehittämisen. Akatemiatutkijoilla odotetaan myös olevan hyvät kansalliset sekä kansainväliset yhteistyöverkostot ja heitä myös kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Tehtävään saatiin 2018 syyshaussa 144 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 17 prosenttia. 48 prosenttia rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia, hakijoista heitä oli 50 prosenttia. Kaikki rahoituksen saaneet akatemiatutkijat saivat hakemukselleen asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.

”Huomattava osa hakemuksista oli tieteellisesti varsin korkeatasoisia. Toimikunta myönsi rahoitusta erityisesti tutkijoille, joiden urakehitys on nousujohteinen ja jotka olivat laatineet tieteellisesti korkealaatuisen ja innovatiivisen hakemuksen”, kertoo biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Kuten muissakin Suomen Akatemian rahoitusmuodoissa, myös akatemiatutkijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun, jossa heidän on mahdollista hakea rahoitusta tutkimusryhmän kuluja varten.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita

Ilkka Kronholm Jyväskylän yliopistosta tutkii epigeneettisiä muutoksia. DNA:han ja siihen liittyneisiin proteiineihin liitettävät kemialliset ryhmät voivat osaltaan säädellä geenien toimintaa. Nämä epigeneettiset muutokset voivat myös joissain tapauksissa periytyä seuraaville sukupolville. Periytyessään ne voivat vaikuttaa eliöiden sopeutumiseen muuttuviin ympäristöihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimushankkeen tulokset auttavat ymmärtämään epigeneettisten muutosten merkitystä evoluutiossa ja perinnöllisyydessä.

Kirsi Ketola Itä-Suomen yliopistosta tutkii eturauhasen syöpää, joka on yleisin syöpätyyppi miehillä sekä toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy länsimaissa. Noin neljänneksessä potilaista eturauhasen syöpä kehittyy hoitojen aikana edelleen ns. neuroendokriiniseksi syöväksi, joka on hyvin aggressiivinen ja johtaa kuolemaan vuoden sisällä diagnoosista. Ketolan tutkimuksen tavoitteena on tutkia proteiinia, joka on havaittu erityisesti tässä syöpätyypissä. Hän pyrkii kehittämään lääkkeen tämän proteiinin toiminnan estämiseksi. Tutkimustulosten ansiosta erittäin aggressiivisia eturauhasen syöpiä voidaan havaita nykyistä paremmin ja niiden etenemistä ja kasvua voidaan toivottavasti hidastaa.

Katharina Kujala Oulun yliopistosta tutkii turvekosteikkojen mikrobeja, jotka voivat altistua myrkyllisille metalloideille kuten arseenille ja antimonille esimerkiksi ilmakehän laskeuman tai kaivosvesien vaikutuksen seurauksena. Useat mikrobit ovat kehittäneet mahdollisuuksia käyttää hyväkseen näitä myrkyllisiä metalloideja. Aiemmin ei ole kuitenkaan selvitetty, mitkä mikrobit tähän pystyvät, kuinka aktiivisia ne ovat ja mitkä mekanismit ovat tämän toiminnan taustalla. Hankkeessa tutkitaan arseenin ja antimonin transformaatioihin liittyvien geenien diversiteettiä ja aktiivisuustasoja, perehdytään prosesseihin joilla on merkitystä myrkyllisten metalloidien kierrossa sekä eristetään mikrobeja, joita voitaisiin mahdollisesti myös hyödyntää vesien biopuhdistuksessa.

Yann Salmon Helsingin yliopistosta tutkii hiilen ja veden kuljetusta puussa. Nilakuljetus on keskeinen kasviekologian tutkimusaihe, jonka teorioiden testaaminen kokeellisin mittauksin on osoittautunut haasteelliseksi, koska nilan toiminta häiriintyy herkästi. Salmonin tavoitteena on tutkia nilakuljetuksen prosesseja sekä testata niiden vaikutusta puulajien esiintymiseen ja kuivuuskestävyyteen. Tutkimus tehdään pääosin Suomessa, minkä lisäksi tehdään yhteistyötä Australiassa, Euroopassa ja (sub)trooppisilla alueilla. Projekti tuo tärkeää lisätietoa metsänhoitomenetelmien kehittämisen tueksi erityisesti alueilla, jotka kärsivät ilmaston ääri-ilmiöistä.