Suomen Akatemia liittyi tutkimuksen arvioinnin kehittämisjulistukseen DORAan
Suomen Akatemia on liittynyt DORA-julistukseen, jonka lähtökohtana on, että tutkimuksen rahoittamisen, rekrytointien sekä tutkijoiden palkitsemisen pitäisi perustua itse tutkimuksen laadun arviointiin eikä siihen, missä se on julkaistu. DORA-julistuksen mukaan lehtiperustaista metriikkaa, kuten lehtien vaikuttavuuskertoimia, ei tule käyttää yksittäisen tutkimusartikkelin laadun mittaamisen korvikkeena yksittäisen tutkijan tieteellisiä ansioiden arvioinnissa tai rekrytointi-, ylennys- ja rahoituspäätöksissä.
Allekirjoittamalla DORA-julistuksen Akatemia sitoutuu tarkastelemaan, miten esimerkiksi hakuohjeistusta, tieteellisen tuottavuuden arvioinnin kriteereitä tai arviointipaneelien käytännön ohjeistamista kannattaisi kehittää DORA:n suositusten valossa.
”Julistuksen allekirjoittaminen on lupaus tarkastella DORA:n tavoitteita Akatemian toimintatapoja kehitettäessä. Allekirjoittamalla julistuksen Akatemia liittyy kansainväliseen joukkoon toimijoita, joiden tavoitteena on tukea tutkijoiden tieteellisten ansioiden arvioinnin kehittymistä tutkimuksen laadun arvioinnin pohjalta”, kertoo ylijohtaja Riitta Maijala.
Akatemia jatkaa Suomessa DORAn edistämistä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n kanssa. DORAn allekirjoittaminen on osa UNIFIn avoin tiede ja data -toimeenpano-ohjelmaa sekä tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta edistävän rahoittajien yhteistä Plan S -suunnitelmaa. Tieteellisten seurain valtuuskunta on allekirjoittanut DORAn.
DORA-julistus luotiin vuonna 2012 yhdysvaltalaisen the American Society for Cell Biologyn vuosikokouksessa. Julistus on levinnyt globaaliksi tahdonilmaukseksi, jotta tutkimuksen arviointia kehitettäisiin. Tähän mennessä 1199 organisaatiota muun muassa Suomen Akatemian sisarorganisaatiot Norjassa, Virossa, Ranskassa ja Itävallassa, ruotsalaiset FORMAS ja FORTE sekä brittiläiset lääketieteen ja ympäristötieteiden rahoittajat ovat allekirjoittaneet julistuksen. Allekirjoittaneiden joukossa on rahoittajien lisäksi myös useita yliopistoja, tiedejärjestöjä ja -seuroja, kirjastoja, arkistoja, tiedekustantajia sekä yli 13 000 yksittäistä henkilöä.
Rahoittajia ohjeistetaan DORA-julistuksessa määrittelemään avoimesti ja selkeästi kriteerit, joiden perusteella rahoituksen hakijoiden tieteellistä tuottavuutta arvioidaan, ja korostamaan erityisesti aloitteleville arvioijille, että kirjoituksen tieteellinen sisältö on paljon tärkeämpi kuin julkaisumetriikka tai artikkelin julkaisseen lehden maine.
DORA-julistus kannustaa rahoittajia ottamaan tutkimuksen arvioinnissa tutkimusjulkaisujen lisäksi huomioon kaikkien tutkimustuotosten – sisältäen datasetit ja ohjelmistot – arvo ja vaikuttavuus. Rahoittajien tulisi myös harkita laajaa kirjoa vaikuttavuusmittareita, mukaan lukien laadulliset vaikuttavuusindikaattorit, kuten vaikutus politiikkaan ja käytäntöön.
Suomen Akatemian hallitus on määritellyt kunkin tutkimusrahoitusmuodon tavoitteet tutkimusrahoituspäätösten perusteissa. Haku- ja arviointiprosessin avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Akatemian toiminnan kehittämisessä tärkeä lähtökohta. Hakemusten arviointikriteerit julkaistaan ennen hakua hakuilmoituksessa sekä arviointiohjeissa ja lomakkeissa. Hakemusten arviointi perustuu tutkimussuunnitelman arviointiin, ei pelkästään hakijan julkaisuluettelon arviointiin. Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomiota kiinnitetään myös muihin Akatemian hyväksymiin tiedepoliittisiin tavoitteisiin kuten tutkimuksen laajempaan vaikuttavuuteen. Lisäksi CV ja julkaisuluettelo kokonaisuudessaan sisältävät julkaisujen lisäksi tietoa monesta muustakin tutkimustuotoksesta.
Lisätietoja
- ylijohtaja Riitta Maijala, Suomen Akatemia, p. 029 533 5002, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- tiedeasianneuvos Kata-Riina Valosaari, Suomen Akatemia, p. 029 5335 128, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, p. 029 5335 020, etunimi.sukunimi(at)aka.fi