Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi uudet akatemiatutkijat

Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut rahoitettaviksi 20 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin yhdeksän miljoonaa euroa. Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille palkkarahan lisäksi rahoitusta oman ryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Seuraavien viiden vuoden aikana toimikunta on varautunut rahoittamaan nyt valittujen akatemiatutkijoiden tutkimuskuluja seitsemällä miljoonalla eurolla.

Kokonaisarvosanan 6 tai 5 sai 41 prosenttia hakemuksista ja näistä vain 24 prosenttia pystyttiin rahoittamaan. Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin 10 prosenttia. Valinnassa toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi päätöksenteossa painotettiin hakijan aiempaa ja tutkimushankkeen ajaksi suunniteltua liikkuvuutta sekä sen merkitystä tutkimussuunnitelman onnistumiselle ja tutkijanuran edistymiselle.

”Rahoitetut tutkijat ovat kansainvälisessä vertailussa uravaiheensa huomioon ottaen alansa parhaimmistoa. Naisten osuus rahoituksen saaneista oli tänä vuonna valitettavan matala verrattuna kahteen edelliseen vuoteen”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino. ”Toimikunta pyrki rahoittamaan laaja-alaisesti eri LT-alojen akatemiatutkijoita. Kovan tekniikan aloilta, kuten kone- ja valmistustekniikasta, prosessi- ja kemiantekniikasta sekä sähkötekniikasta saamme kuitenkin hyvin vähän hakemuksia, ja korkeatasoisia hakemuksia toivottaisiinkin näiltä aloilta enemmän”, sanoo Leino.

Useat rahoitetut hankkeet keskittyvät tulevaisuuden teknologioihin, esimerkiksi

Sergey Andreev Tampereen yliopistosta tarkastelee tietoliikennetekniikan alan tutkimuksessaan edistyneitä kolmiulotteisia verkkoarkkitehtuureja, jotka yhdistävät verkon maanpäälliset ja ei-maanpäälliset osat sekä hyödyntävät miehittämättömien ilma-alusten laivueita. Tutkimus keskittyy millimetriaaltopohjaisen radiokommunikaation tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä samanaikaisia yhteyksiä tukevien dynaamisten kolmiulotteisten verkkojen kattavaan suorituskykymallinnukseen.

Juha Lemmetyinen Ilmatieteen laitokselta kehittää menetelmiä kausittaisen lumipeitteen kokonaismassan tai vesiarvon kaukokartoitukseen. Kaukokartoitusmenetelmät lumen massan mittaamiseksi ovat yhä puutteellisia sääennusteiden, ilmastontutkimuksen ja hydrologian näkökulmasta. Projekti pyrkii puuttumaan tähän kehittämällä olemassa olevien satelliittiarkistojen tulkinta- ja mallinnusmenetelmiä ilmastotieteen tarpeita ajatellen. Toisaalta projektissa kehitetään menetelmiä uudentyyppisten sensorien käyttöön, mikä mahdollistaisi lumen massan ja vesiarvon mittaamisen aiempaa huomattavasti tarkemmin.

Juha Muhonen Jyväskylän yliopistosta pyrkii toteuttamaan projektissaan optisen mittausmenetelmän pii spineille. Piissä sijaitsevien epäpuhtauksien spin-tilat ovat yksi lupaavimmista alustoista toteuttaa kvanttilaskentaan ja -sensoreihin tarvittavia kubitteja eli kvanttitietokoneen bittejä. Käyttämällä piitä tulevaisuuden kvanttiteknologiat voitaisiin toteuttaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin nykyiset tietokoneprosessorit ja -muistit.

Emilia Peltola Aalto-yliopistosta kehittää rakenteellisiin hiilinanomateriaaleihin perustuvia antureita. Saatavilla tuloksilla on merkitystä sekä lääketieteellisten menetelmien kehityksen että neurotieteen tutkimuksen kannalta. Uusia diagnoosi- ja hoitomenetelmiä kehitetään muun muassa väestön nopean ikääntymisen asettaman haasteen tarpeeseen.