Kari Alitalolle tieteen akateemikon arvonimi

Tutkimusjohtaja, emeritusprofessori Kari Alitalo ja emeritaprofessori Kaisa Häkkinen ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 27.11.2020.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

”Tieteellisen tiedon merkitys korostuu kriisivaiheen päätöksenteossa”

Kari Alitalo (s. 1952) toimii johtajana Wihurin Tutkimuslaitoksessa, jossa seitsemän eri tutkimusryhmää tutkii sydän-, verisuoni- ja imusuonitautien syntymekanismeja. Tutkimushankkeissa perehdytään siihen, miten esimerkiksi verenkierron kohonneet rasva-arvot, liikalihavuus ja siihen liittyvä aineenvaihdunnan häiriö ja kudostulehdus vaikuttavat suoniin ja monien sairauksien syntyyn.

Alitalo toimii tieteellisenä johtajana myös monialaisessa Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivassa (iCAN Digital Precision Cancer Medicine Flagship), joka yhdistää tutkijoita, bio- ja lääketieteen alojen yrityskumppaneita ja muita toimijoita syöpätutkimukseen. Lippulaivan tavoitteena on kehittää uusia täsmällisempiä hoitoja syöpään.

Alitalon mukaan biolääketieteellisen tutkimuksen tekijät näkevät tämänhetkisessä pandemiatilanteessa monia muutosilmiöitä, jotka heijastuvat sekä tutkimustyöhön että tieteellisen tiedon merkitykseen yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.

”Pandemiassa tiedeyhteisö on nopeasti aktivoitunut ja pystynyt verkostojensa kautta käyttämään monipuolista tieteellistä osaamistaan kriisivaiheessa. Tieteellisen tiedon merkitys korostuu kriisivaiheen päätöksenteossa, ja se edellyttää tutkimuksen johtopäätösten käytäntöön viemistä politiikan myllerryksessä ja sanoman perille saamista globaalisessa viestinnässä”, Alitalo sanoo.

Tutkimustyöhön pandemiatilanne on heijastunut konkreettisesti: tutkijanvaihto on hidastunut. Tilanne saattaa pitkittyessään näkyä yhteistyön syventämisen ja luottamuksen heikentymisenä. Talouskasvun hiipuminen voi heijastua tutkimusrahoituksen volyymeihin.

”Samaan aikaan tutkimus kehittyy vauhdilla ja muun muassa uusien teknologioiden ja tutkimusmenetelmien käyttöönotto vaatii osaamisen vahvistamista ja tietopohjan laajentamista sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä. Monipuolinen kansainvälinen yhteistyö on tukenut myös näiden osa-alueiden edistämistä”, uusi akateemikko kuvailee.

Kari Alitalo on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hän on toiminut Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina 1986-1987, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessorina 1987-1988 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina 1989–1993. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi Akatemian palveluksessa yhtäjaksoisesti 31.5.2020 asti.