Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimushankkeisiin 20 miljoonaa euroa

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Rahoitus on osa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyä lisävaltuutta. Määräaikaan mennessä hakuun jätettiin 65 hakemusta, joissa oli yhteensä 151 osahanketta. Myöntöpäätöksen sai 16 hanketta (42 osahanketta).

”Olemme tänä vuonna nähneet, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena. Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä”, Suomen Akatemian tutkimusylijohtaja Riitta Maijala muistuttaa.

Haun tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskuntaa koskettavista kriiseistä sekä niiden ennakoinnista ja ratkaisemisesta. Tämä rahoitus edistää monipuolisesti kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten teemojen tutkimusta, jolla on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

”Rahoitetuissa hankkeissa on monipuolisesti edustettuina sekä järjestelmätason toimiin liittyvä tutkimus että tavallisen kansalaisen näkökulma. Tieteidenvälisyyttä toteutetaan niissä erityisen innovatiivisella tavalla”, kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden haun jaoston puheenjohtaja Tua Huomo avaa rahoituspäätöksiä.

”Yhteiskuntaamme voivat koskettaa monenlaiset, yllättävätkin kriisit. Tämän haun korkeatasoiset hankkeet saavat vakuuttuneeksi, että tieteen avulla löydämme keinoja, joilla vaikeatkin asiat ovat ratkaistavissa”, Huomo lisää.

Esimerkkejä Akatemian rahoittamista kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityisrahoituksen hankkeista:

Ali Harlin VTT:ltä ja Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta etsivät tutkimuksessaan pandemioihin teknologisia, käyttäytymistieteellisiä ja yhteiskunnallisia suojausratkaisuja. Hankkeessa kehitetään muun muassa teknologioita suojavälineiden tehokkuuden parantamiseksi, pyritään ymmärtämään ihmisten suojauskäyttäytymistä sekä kehitetään poikkitieteellisiä suojautumiskeinoja, joilla toimitusketjujen toiminta Suomessa voidaan varmistaa.

Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Annamari Heikinheimo Helsingin yliopistosta ja Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta tutkivat yhteistyöhankkeessaan taudinaiheuttajamikrobien ja antibioottiresistenssin ympäristöseurantaa jätevesiverkostossa. Ryhmä tutkii jätevesinäytteitä ja niiden sisältämiä mikrobeja ja metagenomia selvittääkseen jäteveteen erittyvät taudinaiheuttajat ja tuottaakseen tutkimukseen perustuvia suosituksia jätevesiperustaiseen seurantaan. Näin tartuntatautien hälytysmerkit voidaan helpommin havaita ennalta epidemioiden hillitsemiseksi.

Kriisiaikana on ensiarvoisen tärkeää osata tulkita ja analysoida tilanteeseen liittyviä epävarmoja signaaleja ja ristiriitaista tietoa sekä arvioida niiden laajuus sekä vaikutukset yhteiskuntaan. Aalto-yliopiston Nitin Sawhney ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jonas Sivelä pyrkivät hankkeessaan analysoimaan ja rekonstruoimaan kriisistä kertovia tarinoita luotettavan tiedotuksen ja yhteistoiminnan suunnittelun tueksi. Hankkeessa luodaan tietoa havainnollistava alusta parantamaan päätöksentekijöiden, sidosryhmien ja tavallisten kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.  

Kompleksisessa tietämysyhteiskunnassa perinteisen varautumistoiminnan rinnalla tiedon huoltovarmuuden merkitys on kasvanut. Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta, Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Valdemar Kallunki Laurea-ammattikorkeakoulusta kehittävät monitieteisessä IRWIN-hankkeessaan uudenlaisen osallistavan kansallisen varautumisen järjestelmää, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden tavoitteiden edistämiseksi.

Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoantuotannon ja -jakelun häiriötön toiminta on tärkeää. Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta ja Matti Kummu Aalto-yliopistosta tuottavat hankkeessaan uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Hankkeessa kehitetään muun muassa ratkaisuja rehun saatavuushäiriöihin, tarkastellaan monikerrosviljelyn ja vesiviljelyn mahdollisuuksia sekä tutkitaan häiriöiden vaikutuksia ruokahuoltoon pyrkimyksenä parantaa järjestelmien resilienssiä.