Huippuyksikkörahoituksella maailmanlaajuista vaikuttavuutta: lukutaitoa opetetaan mobiilisovelluksella kaikkialle
Jyväskylän yliopiston UNESCO-professori Heikki Lyytinen edistää tutkimusryhmänsä kanssa lukutaidon oppimista ja opetusta muun muassa Afrikassa internetiä ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä.
Alun perin lukutaidon maailmanlaajuiseen tukeen johtanut tutkimus sai alkunsa Akatemian huippuyksikkörahoituksella. Rahoitus mahdollisti Jyväskylä Longitudinal study of Dyslexia (JLD) -nimellä maailmalla tunnetun tutkimuksen läpiviemisen.
"JLD:llä avattiin vaikeiden lukemaan oppimisen vaikeuksien saloja. Tutkimuksessa aloitettiin suvussa kulkevan lukivaikeuden piirissä olevien lasten seuranta syntymästä lähtien. Nyt nämä osallistujat ovat aikuisia. Tutkimuksessa kehitetyt ennaltaehkäisevän harjoittelun menetelmät auttavat myös muista kuin dysleksian syistä lukemaan oppimisessa vaikeuksia kohtaavia", Lyytinen kertoo.
Tällä hetkellä Lyytisen koordinoiman tutkimuksen avulla pohjustetaan lukutaidon oppimisen mahdollistavan menetelmän käyttöön vientiä etenkin maailman köyhimpiin kuuluvilla alueilla verkko- ja mobiilisovellusten kautta. Versiot perustuvat laajalle levinneeseen Ekapeli-nimiseen suomenkieliseen sovellukseen. Sovellus on tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Sittemmin tämä digitaalinen, pelinomainen oppimisympäristö on sovitettu usealle kielelle nimellä GraphoGame.
"GraphoGamea tutkitaan ennen käyttöön vientiä GraphoLearn -nimellä, niin että GraphoGamen jakelu perustuu aina siihen, että se tarjoaa avun tieteellisesti näytetyllä menestyksellä kielikohtaisesti. Kuhunkin maahan ja kieleen sovituksen tekee yksi ensimmäisistä JLD-tutkimuksessa väitelleistä tutkijoista, Professor of Technology-Enhanced Language Learning Ulla Richardson yhdessä kyseessä olevan maan kielitieteilijöiden kanssa", Lyytinen toteaa.
”Suomalainen lukutaidon opetus on maailman huippua. Mobiiliteknologian avulla meidän on nyt mahdollista tarjota peruslukutaito kaikille maailman lapsille. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa tämän aina Afrikan maaseutua myöten”, Lyytinen iloitsee.
UNESCO:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tukee lasten oikeutta oppia omalla äidinkielellään
Graphogame-tutkimuksen tavoitteena on vähentää oppimisvaikeuksia tarjoamalla ennakoivaa tukea kaikille lapsille omassa koulu- ja kotiympäristössään.
”Oppimispelimme äännesisällön tultua paikallisten kieliasiantuntijoiden kanssa viilatuksi kuntoon, sen vaikuttavuus testataan jokaisessa maassa vertailututkimuksella. Testaus saadaan tehtyä edullisesti ohjaamalla se tohtoritutkintoon vaadittuna tutkimuksena kussakin maassa. Etenkin Afrikassa on edetty niin, että väitöskirjaan vaaditut tutkimukset tehdään suomalaisten standardien mukaan sisältämään useampia kansainvälisiä julkaisuja. Vasta kun näin kartutettu tutkimustieto on riittävän vakuuttavasti osoittanut pelin todella opettavan peruslukutaidon, peliversio voi siirtyä GraphoGame Groupin toimesta kyseisen maan lapsille”, Lyytinen kuvailee.
"Kehittämämme oppimisympäristö on osoittautunut peruslukutaidon opettelussa merkittäväksi apukeinoksi Afrikassa, jossa kaikilla ei ole mahdollisuutta saada optimaalista lukutaidon opetusta”, Lyytinen toteaa.
Tälläkään hetkellä sadat miljoonat maailman lapset eivät saa mahdollisuutta lukutaitoon. Lyytisen mukaan maailma kehittyy tiedon avulla, jota lapsen on omaksuttava ennen aktiiviseksi toimijaksi pääsyään. Oppijan pääasiallinen tiedon lähde on lukeminen.
"Siksi on vaikea kuvitella kohdetta, jossa tutkimustiedolla on suurempi vaikutus kuin lukutaidon oppiminen. Tähän ei riitä englannin kielen lukutaitoa koskeva tutkimus, joka on johtanut pahasti harhaan afrikkalaisia toimijoita”, Lyytinen sanoo.
”Afrikkalaiset toimijat aloittavat – aivan oikein – lukutaidon opettamisen lasten puhumasta kielestä. Niiden opetus käy samalla mallilla kuin suomen kielen lukemaan opetus, joka taas eroaa ratkaisevasti tavasta, jolla englantia voi opettaa lukemaan”, Lyytinen jatkaa.
Heikki Lyytinen oli Suomen Akatemian rahoittaman huippuyksikön johtaja yhdessä professori Lea Pulkkisen kanssa vuosina 1994–2005 (Ihmisen kehitys ja riskitekijät) ja yhdessä professori Jari-Erik Nurmen kanssa (Oppimisen ja motivaation tutkimus) vuosina 2006–2011.
Lue myös
- Lisää aiheesta uusimmasta Tiedepolitiikka 2/2020 -lehdestä: Suomen Akatemian huippuyksikköpolitiikasta lähtölaukaus maailman parantamiseen
- Menetelmän tutkimuksesta saa tietoa osoitteesta grapholearn.info