Tieteellä terveyteen -akatemiaohjelman jatkohankkeet valittu

Tieteellä terveyteen eli TERVA-akatemiaohjelman jatkokaudelle on valittu viisi konsortiota eli hankekokonaisuutta. Suomen Akatemia ja Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö sekä Suomen Aivosäätiö rahoittavat konsortioita yhteensä 3,45 miljoonalla eurolla kahdeksi vuodeksi. Tästä Suomen Akatemian osuus on kolme miljoonaa euroa.

TERVA-ohjelma tavoittelee rohkeita uusia tutkimusavauksia merkittävistä sairauksista aiheutuvien terveysongelmien ratkaisemiseksi. Se korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä kansanterveydellisten haasteiden ratkaisemisessa. Ohjelmassa on toteutettu uudenlaista yhteistyötä terveyden tutkimusta tukevien säätiöiden kanssa, mikä on ainutlaatuista.

Ensimmäinen rahoituskausi oli kolme vuotta ja nyt se saa kaksi vuotta jatkoa. ”Jatkorahoituksen saaneet hankkeet ovat kansainvälisesti erittäin kilpailukykyisiä, ja niitä toteuttavat todella laadukkaat konsortiot. Kun on yhdistetty Akatemian ja säätiöiden rahoitus, on hankkeille saatu vahva rahoituspohja. Lisärahoitus takaa menestyneimmille projekteille jatkuvuuden niiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi”, painottaa rahoituspäätökset tehneen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Mika Rämet.

Tärkeimmät kriteerit jatkorahoituksen saamisessa olivat tutkimushankkeen tähänastinen edistyminen, tutkimuksen tieteellinen laatu, innovatiivisuus, uutuusarvo ja vaikuttavuus sekä miten hanke toteuttaa ohjelman tavoitteita. Hakemukset arvioitiin kansainvälisessä vertaisarviointipaneelissa.

Rahoituksen saaneet konsortiot:

Apulaisprofessori Merja Heinäniemi (Itä-Suomen yliopisto) johtaa hanketta, jossa kehitetään tulehdustilan uudenlaiseen kartoittamiseen menetelmiä, joilla pyritään tunnistamaan tulehdustilan pitkittymiseen altistavia muutoksia.  Menetelmät soveltuvat esimerkiksi sepelvaltimotaudin tai metabolisen oireyhtymän esiasteiden seurantaan. Tuloksille on käyttöarvoa laajemminkin, koska tulehdustila vaikuttaa useiden tautien etenemiseen.

Professori Vesa Kiviniemi (Oulun yliopisto) johtaa konsortiota, jossa on tavoitteena kehittää Alzheimerin taudin hoitoon monitasoinen hoitostrategia perustuen aivojen puhdistumismekanismissa havaittuihin häiriöihin. Havaintojen perusteella konsortio kehittää uusia työkaluja puhdistumishäiriöiden havaitsemiseen sekä parantamiseen niin, että dementian kehitystä voidaan hidastaa tai jopa ehkäistä. Tavoitteena on kehittää monitasoinen hoitostrategia siten, että kullekin potilaalle voidaan räätälöidä hoito yksilöllisellä tasolla.

Professori Satu Mustjoen (Helsingin yliopisto) johtamassa konsortiossatutkitaan reuman syntymekanismeja. Tulosten pohjalta luodaan uusia, entistä tehokkaampia ja paremmin siedettyjä hoitomuotoja. Yhteistyössä reumalääkärien kanssa tutkijat ovat kehittäneet lääkehoitojen sivuvaikutuksia ennustavan laskennallisen mallin. Tutkimustulokset mahdollistavat tulevaisuudessa reumatautien yksilöllisemmän diagnosoinnin ja hoidon ja hyödyttävät sekä potilaita että yhteiskuntaa.

Professori Kirsi Pietiläisen (Helsingin yliopisto) vetämässä tutkimuskokonaisuudessa kehitetään täysin uusia, yksilöllisiä lihavuuden hoitokeinoja. Siinä pyritään luomaan työkalu, jolla voidaan ennustaa laihdutuksen onnistumista ja räätälöidä vaikuttavaa hoitoa. Työkalu perustuu kudosten mitokondrioiden tehomittaukseen, koska konsortio on havainnut mitokondrioiden energia-aineenvaihdunnan ennustavan laihdutuksessa onnistumista.

Professori Sampsa Vanhatalo (Helsingin yliopisto) johtaa konsortiota, joka kehittää ratkaisuja imeväisikäisen varhaisen aivotoiminnan diagnostiikkaan, etämonitorointiin ja hoidon seurantaan yhdistäen monen lääketieteen ja tekniikan alan kehitys. Hankkeessa on kehitetty älyvaatteita, joiden avulla lapsen neurologiset poikkeamat voidaan todeta luotettavammin ja tarkemmin kuin ennen ja kuntouttaminen voidaan aloittaa varhaisemmin.