Kliinisen tutkijan rahoituspäätökset on tehty

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 10 kliiniselle tutkijalle. Hakemusten tieteellinen korkeatasoisuus korostui rahoituspäätöksissä.

Suomen Akatemia tukee kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tai muita kliinistä potilastyötä tekeviä tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa yhteistyössä esimerkiksi yliopistosairaaloiden kanssa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia lääkäreitä ja muita tutkijoita tekemään tutkimusta potilastyön ohella.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää kliinisten tutkijoiden rahoitukseen 2,4 miljoonaa euroa. Hakemuksia käsiteltiin 45 kappaletta ja näistä rahoitukseen päätyi 22 prosenttia. Naisia rahoitettavista 10 tutkijasta on kuusi. Hakijoista naisia oli 47 prosenttia.

BTY-toimikunta painotti valinnoissaan tutkimuksen tieteellistä laatua sekä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kliinisen tutkijan rahoitusmuotoon. Toimikunta käytti päätöksentekokriteereinään myös vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tiedettä uudistavia avauksia. 

Toimikunnan mukaan tämän vuoden hakemusten tieteellinen taso oli erinomainen. Lisäksi hakemusten tieteellinen taso on noussut toimikunnan arvioiden mukaan jatkuvasti viime vuosien aikana. Tyytyväisyyttä on lisännyt myös hakemusmäärän nousu viime vuodesta.

BTY-toimikunta pitää Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitusmuotoa erittäin tärkeänä. Kliinisen tutkijan rahoitusmuoto on koettu hyvin merkittäväksi, koska kliinisestä tutkimuksesta on yliopistosairaaloiden aiempien vuosien tutkimusrahoituksen leikkausten takia jouduttu tinkimään. Kliinisen tutkijan rahoitusmuodosta rahoitetaan myös laajasti eri alojen tutkijoita, kuten fyysikkoja sekä eläinlääkäreitä. BTY-toimikunta kannustaakin kliinisiä tutkijoita rahoituksen hakemiseen jatkossa yhä laajemmalta aihealueelta.

Nyt rahoitetuissa kliinisten tutkijoiden hankkeissa tutkitaan muun muassa maksasairauksien syntyyn ja etenemiseen vaikuttavia riskitekijöitä sekä kehitetään uusia hoitomuotoja lihavuuden hoitoon. Lisäksi rahoitetuissa hankkeissa kehitetään täsmälääkehoitoa lasten ja nuorten leukemioihin sekä täsmädiagnostiikkaa dementiasairauksiin.

”Hakemukset olivat poikkeuksellisen korkeatasoisia ja niissä yhdistyi erinomaisella tavalla kliininen työ ja tutkimus. Rahoitettujen hakemusten vaikuttavuuspotentiaali arvioitiin suureksi”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia kliinisiä tutkijoita, esimerkiksi:

LT Anniina Färkkilä Helsingin yliopistosta tutkii uusia lääkehoitoja munasarjasyöpään. Syöpä etenee, kun se pystyy välttämään elimistön immuunipuolustuksen. Syöpäsolut ovat kehittäneet useita immuunipuolustusta heikentäviä mekanismeja. Näitä mekanismeja kohdentavalla syövän immunoterapialla on saavutettu viime vuosina merkittäviä tuloksia. Färkkilän tutkimuksen tavoitteena on paljastaa, kuinka kasvaimen geneettiset ominaisuudet osallistuvat immuunijärjestelmältä piiloutumiseen munasarjasyövässä. Tutkimuksen tulokset auttavat löytämään uusia immunoterapia- ja yhdistelmähoitoja yleiseen ja tappavaan munasarjasyöpään.

FT Sami Väänänen Itä-Suomen yliopistosta tutkii osteoporoosia, joka on yleisin luun kestävyyttä heikentävä sairaus. Nykyisin osteoporoosin diagnoosi perustuu niin sanottuun DXA-menetelmään, jolla mitataan luuntiheyttä. Väänäsen tavoitteena on selvittää, miten koneoppimismenetelmillä voitaisiin hyödyntää DXA-kuvasta kaikki murtumariskiä ennustava informaatio. Projektissa hyödynnetään muissa tutkimuksissa sekä potilastyössä kertyneitä suuria kymmenien tuhansien potilaiden kuva-aineistoja. Tutkimustuloksilla voidaan kehittää murtumariskin arviointia sekä osteoporoosin diagnostiikkaa ja hoitoa ilman, että aiheutetaan lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle.

ELT Sanna Viitanen Helsingin yliopistosta tutkii antibioottiresistenssiä ja sen vaikutuksia. Antibioottien liiallista käyttöä ja antibioottiresistenssin yleistymistä pidetään tällä hetkellä yhtenä vakavimmista uhkista ihmisten terveydelle. Koska lemmikkieläinten antibioottien käytöllä ja antibioottiresistenssillä on suora vaikutus ihmisiin, jotka elävät samassa taloudessa eläinten kanssa, on erittäin tarpeellista löytää keinoja vähentää antibioottien käyttöä myös lemmikkieläimillä. Tutkimushankkeen tavoitteena on löytää keinoja vähentää antibioottien käyttöä koirien ja kissojen hengitystiesairauksissa.