Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tutkijatohtorit on valittu

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) myönsi rahoituksen 30 uudelle tutkijatohtorille.

Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, tavoitteita kansainväliseen yhteistyöhön, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.

Toimikunnan puheenjohtajan Sami Pihlströmin mukaan KY-toimikunnan tutkijatohtorirahoituksesta käytiin tänäkin vuonna tiukkaa kilpailua. ”Toimikunta tavoittelee tutkijatohtorirahoitusmuodolla tutkimuksen korkean laadun ja vaikuttavuuden ohella erityisesti tieteen uudistumista. Tiukassa vertaisarvioinnissa erinomaisesti menestyville uransa alkuvaiheessa oleville hakijoille tarjoutuu mahdollisuus itsenäisen tieteellisen työskentelynsä aloittamiseen. Toimikunta on rahoituspäätöksissään kiinnittänyt huomiota myös edustamiensa tieteenalojen monipuolisuuteen”, täsmentää Pihlström.

Kuten muissakin Akatemian rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.

Toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7,2 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Noin 53 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia.

Esimerkkejä rahoitetuista tutkijatohtoreista:

Jenni Sipilä LUT-yliopistosta tutkii kuluttajien tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja sen koetusta tärkeydestä. Kuluttajien myönteinen suhtautuminen kestävää kehitystä kohtaan ei aina johda kestävään kulutuskäyttäytymiseen. Sipilän projektissa ongelmaa lähestytään tarkastelemalla kuluttajien ristiriitaisia reaktioita kestävää kuluttamista kohtaan. Tutkimus luo uutta tietoa kestävyysviestinnästä ja edistää sitä kautta kestävää kuluttamista ja lopulta kestävämpää yhteiskuntaa.

Jari Pirhonen Helsingin yliopistosta tutkii kuolemaa sosiaalisena ilmiönä. Vanhan ihmisen kuolema hoivakodissa ei ole vain fysiologinen tapahtuma, vaan myös sosiaalinen prosessi. Iäkkäät ihmiset saattavat itse asiassa kuolla sosiaalisesti jo ennen fysiologista kuolemaa liukuessaan vuorovaikutuksen ulkopuolelle ja jäädessään siten persoonana kohtaamatta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka vanhat ihmiset, heidän läheisensä ja henkilöstö yhdessä konstruoivat lähestyvää kuolemaa sekä kuinka se vaikuttaa heidän suhteisiinsa, kuolevan elämään ja hoitoon.

Antti Paakkari Tampereen yliopistosta tarkastelee kouluteknologian kasvavaa roolia perusopetuksessa ja sen yhteyttä yksityisten toimijoiden lisääntyvään vaikutusvaltaan. Tutkimuksessa analysoidaan kouluteknologiaa käsitteleviä dokumentteja, haastatellaan opettajia, opetustoimen henkilökuntaa ja kouluteknologian markkinoijia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan digitaalisen etnografian menetelmin kouluteknologian käyttöä peruskoulun arjessa. Hanke tuottaa uutta tietoa ajankohtaisesta, mutta vähän tutkitusta aiheesta.