Lupaavia uusia tutkijatohtoreita luonnontieteiden ja tekniikan aloille

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 44 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta käyttää valittujen tutkijatohtoreiden rahoitukseen noin 11 miljoonaa euroa. Rahoituksen sai 14 prosenttia hakijoista.

Kansainväliset asiantuntijat arvioivat 38 prosenttia tutkijoiden hakuun lähettämistä hakemuksista erinomaisiksi (kokonaisarvosana 6 tai 5). Näistä erinomaisiksi arvioiduista hakemuksista vain noin joka kolmas pystyttiin rahoittamaan. Toimikunta painotti valinnoissaan hakijoiden pätevyyttä ja tutkimushankkeen tieteellistä laatua.

Toimikunnan rahoittamat tutkijatohtorit tekevät korkeatasoista tutkimusta ja heillä on vahvat yhteistyöverkostot. ”Tutkijakunnan uudistuminen on tärkeää ja toimikunta pyrkii rahoituksen avulla sitouttamaan lupaavia tutkijoita tutkijan uralle mahdollisimman varhain. Tänä vuonna oli erityisen ilahduttavaa, että rahoitetuista tutkijoista 41 prosenttia oli naisia. Toimikunnan mielestä naishakijoiden vähyys LT-aloilla yleisesti on kuitenkin erittäin huolestuttavaa”, sanoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Lukáš Flajšman Aalto-yliopistosta tutkii magnoniikkaa, joka on magnetismitutkimuksen spin-aaltojen fysiikan osa-alue. Spin-aallot voivat kuljettaa ja käsitellä tehokkaasti mikroaaltosignaaleja. Nykyiset mikroaaltojen prosessointiin tarkoitetut ICT-komponentit ovat kookkaita, sillä ne hyödyntävät millimetrin aallonpituuksia. Magnoniikan avulla näiden komponenttien kokoa voitaisiin pienentää tuhatkertaisesti, mutta tämä vaatii uusien piirirakenteiden kehittämistä. Projektin tavoitteena on yhdistää magnoniikan ja mikromekaniikan avulla mikrosirulle uudenlaisia huoneenlämpötilassa toimivia laitetoiminnallisuuksia.

Anne Hietava Oulun yliopistosta tutkii, miten vedyn käytön lisäys masuunikaasussa ja fossiilisen hiilen korvaaminen uusiutuvasta biomassasta saatavalla hiilellä vaikuttavat biokoksiin ja rautaa sisältäviin panosmateriaaleihin. Teräksen valmistuksen masuuneissa käytetään pääasiassa kivihiiltä ja teräksen valmistuksessa syntyykin noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Teräksen tuotantomäärät ovat edelleen kasvussa ja maailmanlaajuisesti vuonna 2019 terästä tuotettiin lähes kaksi miljardia tonnia.

Razane Tajeddine Helsingin yliopistosta tutkii koneoppimismenetelmien käyttöä yksityisyyttä suojaavalla tavalla. Useimmiten koneoppimisessa käytettävä data sisältää luottamuksellista tietoa. On kuitenkin huomattu, että yleisesti käytetyt menetelmät vuotavat tietoa, mikä rajoittaa koneoppimismenetelmien käyttöä. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityistä koneoppimista tapauksessa, jossa data on jaettu usealle käyttäjälle. Projektin tuloksena saadaan ohjelmistoja, jotka ovat julkisesti saatavilla ja jotka mahdollistavat datan käytön ulkopuolisille osapuolille vaarantamatta yksityisyyttä.