Suomen Akatemia edistää tekniikan alojen suomalais-norjalaista yhteistyötä

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi kaksi miljoonaa euroa uuteen suomalais-norjalaisten pilottihankkeiden tutkimusyhteistyöhön.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Suomen Akatemian ja Norjan tiedeneuvoston (The Research Council of Norway - RCN) kahdenväliseen rahoitusyhteistyösopimukseen perustuvan pilottihaun perusteella kahden miljoonan euron rahoituksen kolmelle hankkeelle.

Suunnatun haun akatemiahankkeet ovat kolmivuotisia ja niillä edistetään tutkimuksen laatua, tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. ”Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tekniikan alojen tutkimus yhdessä norjalaisten kumppanien kanssa”, toteaa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino. Kokonaisuudessaan hakemukset olivat hyvin korkeatasoisia ja 40 prosenttia arvioiduista hakemuksista sai kokonaisarvosanan viisi tai kuusi.

Rahoitusyhteistyössä on kyse tutkijalähtöisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhteistyömallissa Akatemia ja RCN sitoutuvat vastavuoroisesti rahoittamaan oman maansa tutkijoiden ulkomaisten yhteistyökumppaneiden työtä. Kahdenvälisestä International Co-Investigator Scheme -tutkimusyhteistyöstä odotetaan merkittävää lisäarvoa rahoitetuille tutkimushankkeille.

”Haun pilottihankkeissa rahoitus on myönnetty suomalaiselle tutkimusorganisaatiolle. Suomalainen tutkimusorganisaatio vastaa rahoituksen käytöstä norjalaisen tutkimusryhmän osapuolen kanssa”, taustoittaa Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala.

Uusi rahoitusyhteistyösopimus täydentää Akatemian eurooppalaisen tutkimusrahoitusyhteistyön kokonaisuutta. Reko Leino kertoo toimikunnan onnistuneen aktivoimaan tekniikan alojen tutkijoita yli odotusten.

Rahoitetut hankkeet:

Akatemiatutkija Isaac Afara (Itä-Suomen yliopisto) ja professori Achim Kohler (Norwegian University of Life Sciences) kehittävät lääketieteellisen tekniikan alan tutkimuksessaan uutta infrapunaspektroskopiamenetelmää. Menetelmässä pyritään seuraamaan rustokudoksen kasvua reaaliajassa ja hallitsemaan kasvuparametreja kasvusyklin aikana. Onnistuessaan tutkimustulokset voivat parantaa funktionaalista kudostekniikkaa ja tuottaa nivelsairauksien hoitoon soveltuvaa keinorustoa.

Apulaisprofessori Mikko Hokka (Tampereen yliopisto), vanhempi tutkija Alexandre Kane (SINTEF) ja tutkija Ruben Bjørge (SINTEF) kehittävät energiatekniikan hankkeessaan uutta porausmenetelmää. Graniitissa olevan kvartsin pietsosähköisyyttä hyödyntävä poraustekniikka helpottaa mekaanista porausta, ja tutkimuksen odotetaan myös edistävän geotermisen energian hyödyntämistä Skandinaviassa.

Professori Marko Huttula (Oulun yliopisto) ja professori Unni Olsbye (University of Oslo) tutkivat kemiantekniikan alan projektissaan zeoliittejä. Ne ovat teollisuudessa laajalti käytettyjä materiaaleja, joita pidetään tärkeinä myös tulevaisuuden kestävissä prosesseissa, kuten biomassan hyötykäytössä ja hiilidioksidin muuntamisessa polttoaineiksi.