Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Teemu Lyytikäiselle ja Mikko Sipilälle

Asuntomarkkinoita ja kaupunkitaloutta tutkiva Teemu Lyytikäinen palkittiin tieteellisestä rohkeudesta ja ilmakehän hiukkasmuodostusta kokeellisesti tutkiva Mikko Sipilä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Suomen Akatemia on palkinnut kaksi kansainvälisesti ansioitunutta uuden sukupolven tutkijaa. Vuoden 2020 akatemiapalkinnot myönnetään akatemiatutkija Teemu Lyytikäiselle (s. 1977) tieteellisestä rohkeudesta ja akatemiatutkija Mikko Sipilälle (s. 1978) yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Teemu Lyytikäinen tutkii asuntomarkkinoita, kaupunkitaloutta ja asumisen veroja. Hän yhdistelee tutkimuksessaan innovatiivisesti ekonometrisiä menetelmiä erittäin korkeatasoiseen ja laajaan dataan Suomen ja Britannian asuntomarkkinoista. Mikko Sipilän tutkimuskohde ilmakehän hiukkasmuodostus ja erityisesti hiukkasten esiasteen tutkimus on mittausteknisesti haastava ja mittausmenetelmien ja -tekniikoiden kehittäminen onkin hänen työssään läpileikkaava piirre. Sipilä on yksi alan johtavista mittalaitekehittäjistä.

”Tieteellinen rohkeus vaatii avointa asennetta tutkimusongelman edessä”

Teemu Lyytikäinen tutkii asuntomarkkinoiden toimintaa. Hän tarkastelee kotitalouksien asumisvalintoihin vaikuttavia tekijöitä sekä valtion ja kuntien verojen ja tukien vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Lyytikäisen empiirisessä tutkimuksessa selvitetään talouspolitiikan toimien vaikutuksia asuntomarkkinoihin.

Tutkimuskohteena ovat muun muassa asumistuen vaikutus vuokriin ja asumisvalintoihin, kiinteistöverojen vaikutus asuntojen hintoihin sekä asuntojen varainsiirtoveron aiheuttamat vääristymät kotitalouksien sijoitusvarallisuuden rakenteessa ja asuntokulutuksessa. Lyytikäisen tutkimukset tuovat uutta tietoa myös asumisalueiden eriytymistä ja tulonsiirtoja koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Teemu Lyytikäistä kiinnostaa asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan tutkimuksessa niiden moniulotteisuus. ” Valitessamme asuntoa valitsemme myös esimerkiksi naapuruston sekä kunnan palvelut ja verot. Asunto ei myöskään ole pelkkä kulutushyödyke vaan samalla sijoituskohde. Toisaalta huomasin jo väitöskirjaa suunnitellessani, että asuntomarkkinoita koskevaa luotettavaa tutkimustietoa on vähän, vaikka sille on valtavasti yhteiskunnallista tilausta.”

”Tutkimusmenetelmien kehityksen ja parempien tutkimusaineistojen ansiosta tutkimustulosten luotettavuus on parantunut ja monia vanhoja käsityksiä on jouduttu päivittämään. Tämä on ihan normaalia tieteen kehitystä, mutta kyllä aiempien tutkimusten ja yleisen käsityksen kanssa ristiriitaisten tulosten takana seisominen vaatii myös rohkeutta”, Teemu Lyytikäinen sanoo. Hänelle tieteellinen rohkeus merkitsee myös ennakkoluulotonta ja avointa asennetta tutkimusongelmaan tartuttaessa.

Tutkijantyössä Lyytikäistä innostaa mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti ympäröivään yhteiskuntaan tuottamalla tietoa talouden toiminnasta ja talouspolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksista. Kansainvälisten yhteistyökuvioiden ja tutkijavierailujen ansiosta hän on päässyt laajentamaan osaamistaan uusiin teemoihin ja tutkimusmenetelmiin. ”Kansainväliset tutkimusvierailut ja konferenssit auttavat oman alan eturintamassa pysymisessä ja johtavat usein uusiin tutkimusideoihin.” 

Teemu Lyytikäinen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa kansantaloustieteestä vuonna 2009. Akatemiatutkijaksi hänet valittiin vuonna 2018, ja hän työskentelee johtavana tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). VATT:in lisäksi Lyytikäinen on työskennellyt London School of Economicsin Spatial Economics Research Centressä ja vierailevana tutkijana Tufts Universityssä (USA) ja Stockholm School of Economicsissa. Vuosina 2014-2016 hän toimi talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteerinä.

”Tutkimuksen tuomat mahdollisuudet on hyvä katsoa loppuun asti”

Mikko Sipilä on tutkimusryhmineen ensimmäisenä raportoinut suoran kokeellisen havainnon hiukkasten syntymekanismista laboratorion ulkopuolella, ja hän on yksi maailman johtavista ilmakehätieteilijöistä. Sipilä on erittäin kokenut ja taitava kenttämittausten suorittaja, ja hän on myös johtanut monia mittauskampanjoita. Viime vuosina mittausten kohteina ovat olleet erityisesti haastavat antarktisen ja arktisen alueen asemat.

”Haluan tehdä työkseni jotain, joka edesauttaa ihmiskuntaa ratkaisemaan sen suurimpia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja lajikatoa. Toivon, että työni ilmakehätutkimuksen, lähinnä ilmakehän pienhiukkasten ja erilaisten höyryjen parissa edes osittain tuottaisi merkittävää tietoa globaalimuutoksen syiden ja seurauksien ymmärtämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi”, Mikko Sipilä sanoo.

Sipilän tutkimuksilla on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hänen tutkimuksensa tuloksia on hyödynnetty monipuolisesti, ja hän on osallistunut muun muassa kolmen palveluja ja mittalaitteita tuottavan yrityksen perustamiseen. Sipilä kertookin tavoittelevansa vaikuttavuutta aktiivisesti. Tutkimuksen tulokset saattavat sellaisenaan olla vaikeasti sovellettavissa, mutta vaikkapa globaaleihin ilmastomalleihin päätyessään tuloksilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Sipilän mukaan tutkimus poikii myös yllättäviä mahdollisuuksia. ”Omassa tapauksessani ne ovat olleet mittausmenetelmiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla on ollut uusia sovellusalueita. Esimerkiksi kun tiettyjen hyvin harvalukuisten ilmakehän yhdisteiden havainnointiin kehittämämme menetelmät paljastivat ennennäkemättömällä herkkyydellä räjähteitä, niin päädyin selvittämään, sopisiko menetelmämme ehkäisemään räjähteiden väärinkäyttöä. Tämä selvittely johti siviili-ilmailun turvallisuuden parantamiseen keskittyvän yrityksen perustamiseen”, hän kertoo.

”Tutkimuksen kehittäminen yliopistossa siihen pisteeseen, että siitä saadaan liiketoimintaa on pitkä tie. Omalla urallani sitä ovat edistäneet tutkijan vapaus ja Akatemian pitkäjänteinen rahoitus, joka mahdollistaa uudet lähdöt. Tutkimuksen tuomat mahdollisuudet on hyvä katsoa loppuun saakka. Se voi tuoda meille paremman ympäristön, lisääntyneen turvallisuuden tai uusia työpaikkoja.”

Tutkijan työssä Mikko Sipilä arvostaa vapautta kiinnostua asioista ja löytää uutta. ”Onnistua voi, kun ymmärtää, että uuden äärellä ei ole valmiita vastauksia, ei valmiita käytäntöjä tai toimintamalleja.”

Mikko Sipilä väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2010. Akatemiatutkijaksi hänet valittiin vuonna 2016. Hän työskentelee apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Sipilä on tutkimusryhmän vetäjä ja vuodesta 2020 Helsingin yliopiston Sallassa sijaitsevan Värriön tutkimusaseman johtaja. Hänelle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) starting grant, jonka rahoituskausi alkoi vuonna 2017.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tieteellisestä rohkeudesta tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkinnon voi saada esimerkiksi rohkeasta tai omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.

Palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta saa tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo kahdeksantoista kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos ”Hetki”.