Suomen Akatemia vahvistaa yliopistojen tutkimusedellytyksiä uudistetulla profiloitumisrahoituksella

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Päätökset tehtiin kahdessa erässä 16.12.2020 ja 13.1.2021. Profiloitumisrahoitusta haettiin yhteensä 178 miljoonaa euroa, ja rahoitusta myönnettiin yliopistoille 100 miljoonaa euroa. Myönnöt vaihtelevat 750 000 eurosta 28 miljoonaan euroon (taulukko rahoitusmyönnöistä yliopistoittain (pdf)).

Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista sekä tukea tutkimuksen laadun kehittämistä vertaisarviointiin pohjautuen laajasti läpi yliopistokentän. Yliopistot valitsevat omien strategioidensa pohjalta alueet, joissa toteutettaviin toimiin ne hakevat rahoitusta. Hakemuksissaan yliopistot esittävät suunnitellut toimet, joilla vahvistetaan vahvuuksia, temaattisia tutkimuskokonaisuuksia sekä nousevia tutkimusalueita ja annetaan toimille aikataulu.

Profiloitumisrahoituksessa arvioidaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämisen konkreettisia suunnitelmia

Yhteensä yliopistot hakivat rahoitusta 35 profiloitumisalueelle, joista valtaosassa (28) jatketaan jo aiemmilla profi-rahoituksilla aloitettua profiloitumisalueen kehittämistä (pdf). Näistä useissa yhdistyy monen eri tieteenalan tutkimus. Profiloitumisalueissa yleisiä teemoja ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys. Lisäksi useat profiloitumisalueet liittyvät ihmisen terveyteen.

Rahoituksesta päättäneen Suomen Akatemian yleisjaoston mukaan uudet ja tärkeät teemat kulkevat profiloitumisrahoituksen hakemuksissa pitkäjänteisen ja systemaattisen tutkimuksen profiloitumisen rinnalla. Lisäksi erilaisten vahvuuksien välille luodaan poikkitieteellisiä yhteyksiä.

”Yliopistot tekevät nykyisin hyvin vahvaa ja johdonmukaista profiilin rakentamista ja tämä pitkäjänteisyys näkyy hakemuksissa”, Suomen Akatemian hallituksen ja yleisjaoston puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharju toteaa.

Profiloitumisrahoituksen hakemuksissa suunnitellaan rahoituksen käyttämistä erityisesti tutkijoiden palkkaukseen. Lisäksi yliopistojen suunnitelmissa esitettiin rahoituksen ohjaamista tutkimusympäristöjen ja alustojen kehittämiseen, tutkijoiden vierailuohjelmiin, monitieteisyyttä tukeviin toimiin, profiloitumisalueen tutkijoiden yhteistyöhön sekä yhteistyön edistämiseen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yliopistojen hakemukset arvioitiin kansainvälisessä asiantuntijapaneelissa, jonka jäsenet koostuivat eurooppalaisten yliopistojen rehtoreista ja vararehtoreista. Asiantuntijalausuntojen pohjana olivat sekä hakemukset että hakijoiden haastattelut. Rahoituspäätökset perustuvat arviointipaneelin lausuntoon ja paneelin asettamaan hakemusten paremmuusjärjestykseen. Lisäksi rahoituspäätöksiä tehtäessä huomioitiin Akatemialta haettavan rahoituksen suhde suunniteltuihin profiloitumistoimiin ja yliopiston tutkimusrahoituksen kokonaisuuteen. Näiden ohella myös yliopistojen loppu- ja väliraportointi jo rahoitettujen profiloitumistoimien edistymisestä otettiin rahoituspäätöksissä huomioon.

Uudistettu profiloitumisrahoitus on aiempaa pitkäjänteisempää

Järjestyksessään kuudennessa profiloitumisrahoituksen haussa rahoitusmuotoa uudistettiin tiiviissä yhteistyössä yliopistoja kuunnellen ja ottaen huomioon aiempien arviointipaneelien sekä rahoitusmuodon arviointien suositukset.

”Profiloitumisrahoitus on nyt aiempaa pitkäjänteisempää, sillä neljän vuoden sijaan rahoituskausi tulee olemaan kuusi vuotta. Hakemiseen ja raportointiin kuluvan ajan vähentämiseksi haku toteutetaan joka toinen vuosi”, Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala kertoo.

Rahoitushaun arvioinnissa yleisarvosanan lisäksi myös kullekin profiloitumisalueelle annettiin arvosana, joka antaa enemmän palautetta paneelin näkemyksestä. Sekä hakijat, paneelit että päättäjät toivoivat kyseistä uudistusta.