Suomen tiede entistä kansainvälisempää ja taso maailman keskitasoa parempi

Suomi on onnistunut kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa säilyttämään asemansa tutkimusmaana, jossa tehdään tieteellisesti vaikuttavampaa tutkimusta kuin maailmassa keskimäärin. Samaan aikaan useat keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin Suomea edellä, uusimmat Tieteen tila -aineistot kertovat. Tieteenalaryhmittäin tarkasteltuna kehitys on samansuuntainen, kun tutkimuksen tasoa tarkastellaan tieteellisten julkaisujen saamien viittausten avulla.

Tieteellisten julkaisujen määrä maailmassa on kasvanut, niin myös Suomessa. Suomen tieteellisten julkaisujen määrä on kasvanut noin 32 900 julkaisusta 43 200 julkaisuun vuosina 2005–2018. Julkaisuista 72 prosenttia tehtiin yliopistoissa, 10 prosenttia valtion tutkimuslaitoksissa, seitsemän prosenttia yliopistosairaaloissa ja neljä prosenttia yrityksissä nelivuotiskaudella 2015–2018.

Tieteellisen julkaisemisen vaikuttavuutta tarkastellaan usein top 10 -indeksillä. Top 10 -indeksi kuvaa eniten viittauksia saaneiden julkaisujen suhteellista osuutta kaikista julkaisuista. Top 10 -indeksin arvot voivat muuttua myös takautuvasti, kun julkaisut keräävät uusia viittauksia. Tämän vuoksi kehitystä kannattaa tarkastella aina aikasarjaan perustuen.

Tarkasteltaessa nelivuotiskauden 2005–2008 julkaisujen keräämiä viittauksia Suomen top 10 -indeksi oli 1,02 eli maailman keskitason (1,0) tuntumassa. Kymmenen vuotta myöhemmän kauden 2015–2018 julkaisujen top 10 -indeksi oli 1,07.

Suomen lisäksi 22 maalla maailmassa oli maailman keskitasoa korkeampi tieteellisen julkaisemisen top 10 -indeksi kaudella 2015–2018. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus maailman julkaisuista oli 62 prosenttia. Listan kärkeen sijoittuivat julkaisumäärältään suuremmista maista Singapore (top 10 -indeksi 1,71), Sveitsi, Alankomaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Tanska (1,31). Pohjoismaista Ruotsin indeksi oli 1,19 ja Norjan 1,03.

Tieteen maantiede on ollut mittavassa muutoksessa. Kiinan julkaisumäärä ja julkaisujen saamat viittaukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Kaudella 2005–2008 Kiinan osuus maailman julkaisuista oli yhdeksän prosenttia ja Yhdysvaltojen osuus 26 prosenttia, vastaavat osuudet vuosikymmen myöhemmin olivat Kiinan 17 prosenttia ja Yhdysvaltojen 19 prosenttia. Kiinan top 10 -indeksi on nykyisin maailman keskitason yläpuolella ja useimpien länsimaiden top 10 -indeksit ovat puolestaan laskusuunnassa.

Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä kansainvälisen t&k-rahoituksen määrä on Suomessa kasvanut reippaasti

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö kokonaisuudessaan on taustaltaan nykyisin entistä kansainvälisempi. Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö teki 4 660 henkilötyövuotta vuonna 2020, mikä oli yli neljänneksen (27 %) opetus- ja tutkimushenkilöstön kaikista henkilötyövuosista. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälistyminen on ollut 2010-luvulla vahva trendi: vuonna 2012 opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 17 prosenttia oli muita kuin Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisten osuus väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden keskuudessa on kasvanut selvästi nopeammin kuin näitä tehtäviä seuraavissa uravaiheissa. Vaihtelu ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuuksissa yliopistojen välillä on kuitenkin suuri.

Suomen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset ovat onnistuneet hankkimaan kasvavassa määrin ulkomaista t&k-rahoitusta. Yliopistojen ulkomaisen t&k-rahoituksen määrä on kasvanut 43 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2020, jolloin yliopistot kattoivat t&k-menoistaan 122,8 miljoonaa euroa ulkomaisella rahoituksella. Ammattikorkeakouluissa ulkomaista t&k-rahoitusta oli 55,9 miljoonaa euroa vuonna 2020. Muutos vuoteen 2012 oli 44 prosenttia. Ulkomaisista rahoituslähteistä ylivoimaisesti suurin korkeakoulusektorilla sekä valtion tutkimuslaitoksissa on Euroopan unioni.

Kansainvälisen yhteistyön merkitys näkyy selkeästi tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus Suomen julkaisuista on kasvanut 43 prosentista vuosina 2005–2008 jo 63 prosenttiin vuosina 2015–2018. Kansainväliseen yhteisjulkaisuun osallistuneista kirjoittajista vähintään yhden taustaorganisaatio on muussa maassa kuin Suomessa.

Kansainväliset yhteisjulkaisut keräävät myös selkeästi enemmän viittauksina mitattua huomiota tiedeyhteisössä. Suomen ja verrokkimaiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi oli selvästi korkeampi kuin julkaisujen, joiden taustalla ei ole kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa näin oli lähes kaikissa tieteenalaryhmissä.

Aineistolähteet: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 2020 ja 2021; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Korkeakoulutus ja t&k-toiminta, Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Tilastokeskuksen aineisto); Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Uusimmat tieteen tila -tilastot ja erillistarkastelut

Tieteen tila -tilastoissa tarkastellaan tutkimuksen rahoitusta ja henkilöstöä sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Tieteen tila -tarkastelujen perusnäkökulmina ovat tutkimussektorit ja yksittäiset tutkimusorganisaatiot sekä tieteenalaryhmät. Lisäksi TKI-rahoituksen ja tieteellisen julkaisutoiminnan kohdalla vertaillaan Suomea keskeisiin verrokkimaihin. Aikaisempiin selvityksiin verrattuna tilastoissa on entistä enemmän tarkasteluja ammattikorkeakouluista ja valtion tutkimuslaitoksista.

Lisäksi julkaistaan CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen toteuttama raportti Identifying research topics and collaboration networks in Finland using topic modeling on scientific publications in 2008–2019, jossa selvitetään, miten tutkimusaiheiden ja yhteistyöverkostojen tunnistamista voitaisiin tehdä julkaisutietojen perusteella.

Samassa yhteydessä Tieteen tila -tilastojen kanssa on laadittu myös tilastopohjainen tarkastelu tohtoreiden sijoittumisesta työelämässä. Vaikuttavuus syntyy osaamisesta -raportissa tarkastellaan tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskenteleviä tohtoreita työnantajasektoreittain sekä kaikkia työllisiä tohtoreita työnantajasektorin, sukupuolen, kansalaisuuden (Suomi, muut maat), tohtorintutkinnon koulutusalan ja akateemisen iän mukaan.

Suomen Akatemian Tieteen tila -tilastotyö tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Akatemia on siirtynyt Tieteen tila -raportoinnissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun toimintamallin mukaisesti formaattiin, jossa Tieteen tila -tilastoja julkaistaan jatkossa vuosittain. Koronavirusepidemian aiheuttamien työjärjestelyjen takia vuodelle 2020 suunniteltu tilastojen julkaisu siirtyi vuoden 2021 syksyyn.

Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastoja julkaistaan vuonna 2022.

Tutustu Tieteen tila -tilastoihin:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen henkilöstö (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)

Pääset tutustumaan Tieteen tila -aineistoja taustoittaviin tiivistyksiin blogipalstaltamme:

• Tutkimusrahoitus
• Tutkimusorganisaatioiden opetus- ja tki-henkilöstö
• Tieteellinen julkaisutoiminta
• Vaikuttavuus syntyy osaamisesta: Tohtorit työllistyvät monipuolisesti eri työnantajasektoreille

Lisäksi voit tutustua aiheeseen liittyviin raportteihin:

• Identifying research topics and collaboration networks in Finland using topic modeling on scientific publications in 2008–2019 (pdf)
• Vaikuttavuus syntyy osaamisesta: Tilastopohjainen tarkastelu tohtoreiden sijoittumisesta työelämässä. Anu Nuutinen (pdf)