Uudet biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijat on valittu

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta painotti valinnoissaan tutkimushankkeiden korkeaa tieteellistä laatua, hakijoiden nousujohteista urakehitystä sekä panostusta kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on valinnut 24 uutta akatemiatutkijaa.

Toimikunta painotti akatemiatutkijoiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi selkeän nousujohteista ja itsenäisyyttä osoittavaa urakehitystä sekä vahvaa kansainvälistymistä. Toimikunta on päätöksenteossaan ottanut huomioon koronapandemian vaikutukset liikkuvuuteen ja sen suunnitteluun.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijan rahoituskausi on viisivuotinen. Tehtävään saapui 176 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 14 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia 42 prosenttia ─ hakijoista heitä oli 48 prosenttia.

”Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisia. Valitettavan paljon laadukkaita hakemuksia jäi ilman rahoitusta”, kertoo biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab. Kaikki rahoituksen saaneet akatemiatutkijat saivat hakemukselleen asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.

Akatemiatutkijarahoituksen tavoitteena on tarjota lupaaville tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön, edistää oman tutkimusryhmän perustamista ja mahdollistaa oman alan tutkimuksen kehittäminen. Akatemiatutkijoilla odotetaan myös olevan hyvät kansalliset sekä kansainväliset yhteistyöverkostot. Lisäksi biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta haluaa kannustaa rahoituksen avulla akatemiatutkijoita entistä laajempaan sekä monipuolisempaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita, esimerkiksi:

Antti Eloranta (Jyväskylän yliopisto). Elorannan tutkimushankkeessa tutkitaan luonnollisten ja ihmislähtöisten ympäristötekijöiden laajamittaisia vaikutuksia järvien ravintoverkkoihin ja lohikalapopulaatioihin yli sadassa kylmävetisessä järvessä. Ihmislähtöisiin ympäristötekijöihin luetaan tässä yhteydessä esimerkiksi vieraslajit, vesivoimatuotanto ja kalastus. Tutkimuksen tuloksena saadut empiiriset ja teoreettiset mallit selvittävät, mitkä ympäristötekijät säätelevät yksilöiden ja populaatioiden biomassaa ja resurssien käyttöä, ja näin ollen koko ekosysteemien rakennetta, toimintaa ja kestävyyttä. Innovatiivinen tutkimushanke tukee syrjäisten subarktisten ja alppijärvien sekä niiden uhattujen lohikalakantojen kestävää hoitoa.

Ville Paakinaho (Itä-Suomen yliopisto). Paakinahon tutkimushanke pyrkii selvittämään, kuinka lääkeresistenssi muuttaa transkriptiotekijöiden aktiivisuutta eturauhassyövässä. Viime vuodet ovat tuoneet markkinoille lukuisia toimivia syöpälääkkeitä, mutta useat syövät muodostavat näille lääkkeille resistenssin. Paakinahon tutkimuksessa käytetään sekä koko perimän laajuisia yksittäisten solujen genomiikan menetelmiä että elävien solujen yksittäisten molekyylien kuvantamistekniikoita. Bioinformatiivisten analyysien avulla rakennetaan kattava malli proteiinien toiminnasta lääkeresistenssin aikana. Tuloksista saatava uusi tieto auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka proteiinit vaikuttavat lääkeresistenssin syntyyn. Tutkimus tarjoaa potentiaalisesti uusia työkaluja syöpälääkkeiden ja hoitojen kehitystyöhön.

Laura Karavirta (Jyväskylän yliopisto). Karavirran tutkimus keskittyy iäkkään väestön liikkumiseen. Käsitykset iäkkään väestön liikkumisesta suhteessa suosituksiin perustuvat malleihin, jotka eivät huomioi yksilöllistä kykyä liikkua. Liikkeen nopeuteen ja määrään perustuvat menetelmät voivat aliarvioida iäkkäiden todellista fyysistä kuormitusta. Karavirran tutkimuksessa kehitetään menetelmä iäkkäiden ihmisten liikkumisen mittaamiseen, joka huomioi yksilölliset erot toimintakyvyssä ja tarjoaa keinoja yksilöllisiin liikkumisen suosituksiin.