VM:n budjettiesitys: 40 miljoonan euron leikkaus tutkimusrahoitukseen
Valtiovarainministeriön tänään (13.8.) julkistaman budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee vuonna 2022 noin 40 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Leikkauksen taustalla on rahapelituottojen alenemisen kompensaatioon liittyvät vielä ratkaisemattomat kysymykset. Tätä ennen kevään kehysriihen yhteydessä valtioneuvosto päätti 35 miljoonan euron leikkauksesta Akatemian kautta jaettavaan tutkimusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen.
Akatemia on erittäin huolissaan suunniteltujen leikkausten vaikutuksesta Suomen tieteeseen, sen vaikuttavuuteen ja kansainvälistymiseen, nuorten lahjakkaiden tieteentekijöiden mahdollisuuksiin tehdä korkeatasoista tiedettä Suomessa sekä mahdollisuuksiin rekrytoida Suomeen kansainvälisiä huippututkijoita.
VM:n ehdotus heikentää toteutuessaan pitkäjänteistä ja korkeatasoista tutkimusta Suomessa sekä sitä kautta vaarantaa osaamispohjan kasvattamisen.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta noin 90 % suuntautuu yliopistoille. VM:n ehdottama leikkaus tarkoittaa siten mittavaa vähennystä yliopistoille myönnettävään tutkimusrahoitukseen kuluvaan vuoteen verrattuna.
Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin. Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvä uusi leikkaus on tähän tavoitteeseen nähden jo toinen päinvastainen toimi lyhyen ajan sisällä.
Tutkimuksesta leikkaaminen leikkaa väistämättä myös koulutuksesta. Tutkimus on opetuksen perusta, ja Akatemian rahoittamat tutkijat myös opettavat ja ohjaavat tulevia tutkijoita ja asiantuntijoita yhteiskunnan eri osa-alueille.
”Nyt tarvitaan maan hallitukselta pitkäjänteisiä neljän prosentin tavoitetta edistäviä päätöksiä. Edes pidemmän aikavälin ratkaisuja rahapelituottojen kompensaatiosta ei ole tehty. Tarvitsemme pitkäjänteisiä tutkimusrahoituksen lisäyksiä, emme rahapelituottoihin kytkeytyviä leikkauksia. On kestämätöntä, että välttämättömät tki-panostukset ovat edelleen osin rahapelituottojen varassa. Akatemian tutkimusmäärärahat tulisi kattaa kokonaisuudessaan valtion budjettivaroista”, kommentoi Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju.
”Esitetty leikkaus heikentää merkittävästi suomalaisen tutkimuksen edellytyksiä sekä siten myös Suomen osaamistason, sivistyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittymistä. Toivottavaa on, että maan hallitus korjaa tilanteen tulevassa budjettiriihessä”, toteaa Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.
Vuonna 2021 Akatemian valtuus on 361 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa on kertaluonteinen erä. Valtuudella tarkoitetaan sitä summaa, joka Akatemialla on vuosittain käytössä uusien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
VM:n budjettiehdotuksessa Akatemian vuoden 2022 valtuus olisi 310 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa pienempi kuin kuluvana vuonna. Mikäli otetaan huomioon tälle vuodelle suunnattu kertaluonteinen lisärahoitus ilmastonmuutoksen tutkimukseen, niin valtuus vähenisi 50 miljoonaa euroa.
Vuosina 2021 ja 2022 Suomen Akatemian kautta tuetaan tutkimusta myös EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta käyttäen. Tämä kertaluonteinen rahoitus kohdistuu vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen. Vuonna 2021 tällaista rahoitusta on 45 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 suunnitelmien mukaan 50 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset rahoitukset eivät kuitenkaan korvaa pitkäjänteistä laajasti eri tutkimusaloille jaettavaa tutkimusrahoitusta.
Lisätietoja:
- Hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju, Suomen Akatemia, p. 029 448 5740, johanna.myllyharju (at) oulu.fi
- Ylijohtaja Riitta Maijala, Suomen Akatemia, p. 029 533 5002, riitta.maijala (at) aka.fi
- Ma 16.8. alkaen pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia, p. 029 533 5001, heikki.mannila (at) aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen@aka.fi