Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijahaussa erittäin korkea taso

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on valinnut 22 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden tehtävien rahoitukseen tänä vuonna lähes 10 miljoonaa euroa.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) painotti valinnoissaan tutkimushankkeiden korkeaa tieteellistä laatua, panostusta kansainväliseen yhteistyöhön sekä hakijoiden nousujohteista urakehitystä.

BTY-toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden tehtävien rahoitukseen tänä vuonna lähes 10 miljoonaa euroa. Tehtävään saapui 176 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 13 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia 32 prosenttia ─ hakijoista heitä oli 49 prosenttia.

Hakemusten taso oli korkea, mitä kuvaa se, että noin kolmannes kaikista hakemuksista sai arvosanan 5 tai 6. ”Valitettavasti monta erinomaista hakemusta jäi ilman rahoitusta”, BTY-toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen toteaa.

Akatemiatutkijan viisivuotisen rahoituskauden tavoitteena on tarjota lupaaville tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön, edistää oman tutkimusryhmän perustamista ja mahdollistaa oman alan tutkimuksen kehittäminen. Akatemiatutkijoilla odotetaan myös olevan hyvät kansalliset sekä kansainväliset yhteistyöverkostot.

BTY-toimikunta haluaa lisäksi kannustaa rahoituksen avulla akatemiatutkijoita entistä laajempaan sekä monipuolisempaan kansainväliseen yhteistyöhön.

”Toimikunta havaitsi ilokseen hakijoissa nousujohteista kansainvälistä yhteistyötä, joko liikkuvuuden tai yhteyksien luomisen puolella. Liikkuvuutta havaittiin itse asiassa molempiin suuntiin, sillä myös vuosia ulkomailla jo olleita tutkijoita on nyt tulossa takaisin kotimaahan”, Kukkonen jatkaa.

Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita, esimerkiksi:

Elias Hurmekoski (Helsingin yliopisto). Hurmekosken tutkimushankkeessa tarkastellaan kasvavan biotalouden aikaansaamaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden muutosta eri ajanjaksoilla. Lisäksi tunnistetaan metsiin liittyviä ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja, jotka vähentäisivät nettopäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hanke pyrkii aiempaa realistisempiin arvioihin metsäsektorin roolista Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa huomioimalla markkinoiden dynamiikkaa ja vaihtoehtoisia hiilineutraalisuuspolkuja. Tutkimusmenetelminä yhdistetään elinkaariarviointia, ekonometriaa, simulaatiomallinnusta sekä ennakoivaa markkinatutkimusta, mukaan lukien osallistavia lähestymistapoja.

Suvi Santala (Tampereen yliopisto). Santalan tutkimusprojekti tuottaa tietoa ja lähtökohdan kehittää uusia teknologioita biopohjaiseen kemikaalien valmistukseen ligniinistä ja hiilidioksidista. Ligniini on kasviperäistä sidosainetta, jota on puiden massasta noin 20–30 prosenttia. Ligniinin ja hiilidioksidin käyttöön uusiutuvina raaka-aineina liittyy vielä suuria haasteita, vaikka kyseisten raaka-aineiden hyödyntämiseksi on alettu kehittää mikrobipohjaisia prosesseja. Santalan hankkeessa tehostetaan sekä hiilidioksidin että ligniinin konvertointia eli muuttamista tuotteiksi muokkaamalla mikrobien aineenvaihduntareittejä uudella ja innovatiivisella tavalla.

Sanna Vuoristo (Helsingin yliopisto). Vuoriston tutkimushankkeen tulokset auttavat kehittämään parempia hedelmättömyyshoitoja ja ymmärtämään alkioiden kehityshäiriöiden syitä. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta kärsii tahattomasta hedelmättömyydestä ja hedelmättömyys on yhä yleisempää maailmanlaajuisesti. Nykyisin hedelmöityshoidossa tuotettavista alkioista vain noin puolet kehittyy riittävän hyvin niin, että ne voidaan siirtää kohtuun raskauden aikaansaamiseksi. Lisäksi noin puolet alkioista kehittyy epänormaalisti. Vuoriston tutkimuksessa hyödynnetään vastikään kehitettyjä bioinformatiikan ja kokeellisen alkiobiologian tutkimusmenetelmiä sekä ihmisen alkioista peräisin olevia kantasolumalleja ja yhdistetään näiden menetelmien avulla saatuja tutkimustuloksia.