Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen uusissa akatemiahankkeissa korostuu tieteen monialaisuus ja korkea laatu

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 70 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 92 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 38 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 17 prosenttia sai rahoituksen.

Akatemia myöntää hankerahoitusta kansainvälisesti korkeatasoiselle tieteelliselle tutkimukselle, jossa tavoitellaan mahdollisia tieteellisiä läpimurtoja ja tehdään tutkimusyhteistyötä parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi akatemiahankkeen rahoituksen käyttöä.

BTY-toimikunnan tärkein päätöksentekokriteeri valinnoissa oli tutkimuksen korkea tieteellinen laatu. Rahoituspäätöksissä korostui lisäksi hankkeiden monitieteisyys ja tutkimusryhmien välinen korkeatasoinen sekä monialainen yhteistyö ja vaikuttavuus. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6.

”Toimikunta rahoitti hankkeita laajasti biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen eri aloilta, ja tänä vuonna rahoitettujen joukossa oli useita monitieteellisiä hankkeita ja konsortioita. Monialaista tutkimusta ja yhteistyötä tarvitaan, kun etsitään ratkaisuja monimutkaisiin, globaaleihin ongelmiin. Tällaisissa hankkeissa myös tehtävän tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus korostuu”, kertoo BTY-toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoitti monipuolisesti akatemiahankkeita. Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Iryna Herzon Helsingin yliopistosta ja Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) johtavat hanketta, jossa etsitään kotieläinten kestävää paikkaa suomalaisessa ruoantuotannossa ja ruokavalioissa. Lihan, maidon ja muiden eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto ja kulutus ovat kiivaan ja politisoituneen väittelyn kohteena. Kotieläinten rooli ruokajärjestelmissä ympäristön kantokyvyn, ihmisten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on kestävyyshaaste. Osaltaan kotieläimet voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä esimerkiksi ravinteiden kiertoon ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon liittyen. Tutkimushankkeessa kysytään, kuinka kotieläinten moninainen arvo löydetään uudestaan maatiloilla, maisemissa ja lautasilla. Lisäksi tarkastellaan, millä keinoin siirtymä kestävään kotieläintuotantoon ja kulutukseen tapahtuu.

Ali Mobasheri Oulun yliopistosta johtaa hanketta, jossa tutkitaan mahdollisia hoitokeinoja lannerangan välilevyrappeumaan. Lannerangan välilevyrappeuma on yksi alaselkäkivun keskeisimmistä syistä. Välilevyrappeumassa joustavat ja kumimaiset levyt selkänikamien välissä kuluvat ja lopulta hajoavat kokonaan. Vaivalle ei ole olemassa vielä parantavaa hoitoa, ja pääasiassa alaselkäkipua hoidetaan särkylääkkeillä. Tutkimushankkeessa selvitetään eläinmallin avulla uusien, suoraan välilevyyn kohdistettavien injektiohoitojen tehokkuutta välilevyrappeuman hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi sekä kipuoireiden vähentämiseksi. Onnistuessaan tutkimushanke mahdollistaa kudosta uusivien hoitomenetelmien käytön kokonaan uudella alueella selkäkipuisten potilaiden hoidossa.

Sylvain Tollis Itä-Suomen yliopistosta johtaa hanketta, jossa tutkitaan solujen kasvua ja jakautumista. Solukoot vaihtelevat paljon metrin pituisista hermosoluista pieniin imusoluihin. Tietyssä solupopulaatiossa solun koko on kuitenkin huomattavan yhtenäinen. Tutkimushankkeessa ratkotaan pitkäaikaista avointa kysymystä siitä, kuinka evoluutio muovasi ohjausmekanismeja säätääkseen kunkin solun koon sen toiminnan ja ympäristön mukaan. Hankkeessa käytetään uusimman kvantitatiivisen kuvantamisen ja genetiikan ainutlaatuista yhdistelmää tunnistamaan ja mittaamaan tärkeimmät parametrit, jotka koordinoivat solujen kasvua ja jakautumista. Projektin tulokset lisäävät merkittävästi terveyteen liittyvää tietoa ja auttavat ymmärtämään sairauksiin liittyviä mutaatioita syövässä ja muissa geneettisissä häiriöissä.