Kansainvälinen arviointi: Suomen Akatemian toiminta tehokasta ja laadukasta

Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi on valmistunut. Akatemia toimii arvioinnin mukaan kokonaisuudessaan hyvin, kun otetaan huomioon taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot. Erityisesti Akatemia saa kiitosta toiminnan tehokkuudesta ja viime vuosina laajentuneen tehtäväkentän hoitamisesta laadukkaasti.

Kansainvälisen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen, kansainväliseen ja kansalliseen asiantuntemukseen perustuva näkemys Suomen Akatemian toiminnasta sekä löytää keinoja Akatemian vaikuttavuuden, toiminnan ja rakenteiden kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama arviointi antaa suosituksia Suomen Akatemian tulevasta roolista niin valtioneuvostolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle kuin Akatemiallekin.

Arvioinnissa nostetaan esille, että Suomen Akatemia on viime vuosina ottanut hoitaakseen laajoja uusia tehtäväkokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen Akatemian yhteyteen, tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen kehittäminen FIRI-toimikunnan kautta, yliopistojen uudistumista ja strategista tutkimuksen profiloitumista tukeva Profi-rahoitus sekä lippulaivaohjelman perustaminen. Nämä tehtäväkokonaisuudet on hoidettu erinomaisesti. Samaan aikaan on kuitenkin vähemmälle huomiolle jäänyt nykyisten rahoitusmuotojen arviointi ja kehitystarpeet, arvioinnissa todetaan. Arvioitsijat ehdottavatkin, että Akatemia analysoisi rahoitusmuotojensa toimivuuden.

Raportissa suositellaan Akatemian tutkimusrahoituksen tason nostamista. Määrärahojen nostamisella tuettaisiin maan hallituksen asettamaa tutkimus- ja kehittämispanosten neljän prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta. ”Suomen Akatemia on keskeinen toimija osana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokokonaisuutta kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen rahoittajana vertaisarvioinnin ja kilpailun kautta”, painottaa Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharju.

Rahoituksen nostaminen korjaisi niin ikään hakemusten läpimenoprosenttia eli lisäisi rahoituksen saavien hankkeiden osuutta kaikista hakemuksista. Arvioinnissa esitetään myös Akatemian toimintamäärärahojen nostamista.

Akatemian tulevaisuuden kannalta oleellinen haaste on vahvistaa Akatemian kestävyyttä sen merkittävimmässä roolissa eli laatuun perustuvan tutkimusrahoituksen myöntäjänä ja tutkimuksen laadun varmistajana. Akatemian kykyä kytkeytyä joustavasti muihin tutkimusjärjestelmän toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on vahvistettava, kansainvälinen arviointi toteaa.