Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen 44 uutta akatemiahanketta

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt lähes 24 miljoonan euron rahoituksen 44 akatemiahankkeelle, jotka muodostuivat kaikkiaan 60 osahankkeesta.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tieteen uudistumiseen.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä. Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. 

KY-toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti rahoittaa korkealuokkaisia hankehakemuksia kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen. ”Lisäksi toimikunta kiinnitti huomiota myös edustamiensa tieteenalojen moninaisuuteen ja rahoitti siten laaja-alaisesti eri tutkimusaloja”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karonen. ”Kilpailu tutkimusrahoituksesta oli tällä kertaa poikkeuksellisen kovaa, minkä vuoksi akatemiahankkeiden hyväksymisprosentti jäi alhaiseksi. Moni erinomaiseksikin arvioitu hanke jää valitettavasti tänä vuonna ilman rahoitusta”, Karonen sanoo.

Esimerkkejä rahoitetuista akatemiahankkeista:

Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta käsittelee hankkeessaan energiatekniikan ja ydinvoimasektorin lupauksia. Millaisia ennakko-odotuksia ja lupauksia ydinteknologioille ja niiden kehitykselle on esitetty aiemmin ja esitetään nykyään? Mitä menneisyyden oppeja voidaan hyödyntää meneillään olevassa energiantuotannon murroksessa ja kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa? Litmanen keskittyy tutkimuksessaan ennen kaikkea kokonsa ja tehonsa puolesta perinteisiä reaktoreita pienempiin modulaarisiin ydinreaktoreihin. Tutkimusta täydentävät muun muassa ydinjätteen kierrätystä ja loppusijoitusta koskevat lupaukset. Kohdemaita ovat Suomen lisäksi Kanada, Ranska, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Niina Nummela Turun yliopistosta ja Wilhelm Barner-Rasmussen Åbo Akademista tutkivat yhteisessä konsortiohankkeessaan kosmopoliittista elämää, identiteettiä ja työn tulevaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään globaalisti liikkuvien ihmisten ja niin kutsuttujen maailmankansalaisten näkemyksiä siitä, mitä kestävä, syrjimätön ja merkityksellinen työ sekä elämäntapa ovat. Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta ja töihin halutaan houkutella koulutettuja osaajia. Nummelan ja Barner-Rasmussenin akatemiahanke pyrkii osoittamaan, kuinka suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää, jotta yhä useammat globaalisti liikkuvat ihmiset ja kansainväliset osaajat muuttaisivat ja kiinnittyisivät Suomeen.

Rebekah Rousi Vaasan yliopistosta johtaa kyberturvallisuutta, yksityisyyden kokemusta ja etiikkaa käsittelevää akatemiahanketta. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen koskee nykyään lähes jokaista. Siitä huolimatta tietokoneen ja internetin käyttäjät sivuutetaan toistuvasti esimerkiksi sähköisten tietoturvaratkaisujen ja -järjestelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Rousin monitieteinen akatemiahanke keskittyy kyberturvallisuuden henkilökohtaiseen puoleen, käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Tutkimuksen tulokset voivat tukea uusien kyber- ja tietoturvaratkaisujen kehitystä.

Miika Tervonen Siirtolaisuusinstituutista tarkastelee akatemiahankkeessaan karkottamista yhteiskunnallisena ilmiönä ja karkotuksia Suomesta. Tervonen tutkii suomalaista karkotuspolitiikkaa ja sen käytänteitä vuosien 1970–2025 välillä. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen suomalainen pitkän aikavälin analyysi aiheesta ja hyödynnetään esimerkiksi aiemmin käyttämättömiä arkistolähteitä. Tervosen tutkimuksen merkitystä korostaa se, että maasta poistettujen ei-kansalaisten määrä on selvästi kasvanut Suomessa ja monessa muussa läntisessä teollisuusmaassa.

Akatemiahankepäätösten lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta teki päätökset niiden tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahakemusten osalta, joilta pyydettiin selvityksiä Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksien vuoksi. Toimikunta päätti myöntää 24.5.2022 yhden tutkijatohtorirahoituksen ja yhden akatemiatutkijarahoituksen.