Luonnontieteiden ja tekniikan aloille valittiin kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja akatemiatutkijoita

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut 22 akatemiatutkijaa. Uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen osoitetaan noin 10 miljoonaa euroa. Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.

Erinomaisen arvosanan eli arvosanan 6 tai 5 sai tänä vuonna 48 prosenttia hakemuksista, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina. Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin lähes 10 prosenttia. Valinnassa painotettiin hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Lisäksi toimikunta pyrkii tukemaan LT-aloja laaja-alaisesti.

”Rahoituksen saaneet tutkijat ovat monipuolisesti ansioituneita ja verkostoituneita. Kilpailu akatemiatutkijan tehtävistä on LT-aloilla äärettömän kovaa ja valitettavasti moni erinomainen hakija jää rahoittamatta”, sanoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen.

Esimerkkejä valittujen akatemiatutkijoiden hankkeista:

Nina Gieseler Turun yliopistosta analysoi projektissaan Auringon suurienergiaisia elektroneja ja shokkiaaltojen roolia niiden kiihdyttäjinä.  Aurinkomme on aktiivinen tähti, joka tuottaa satunnaisesti räjähtäviä purkauksia ja kiihdyttää suuriin energioihin elektroneja ja protoneja sekä muita hiukkasia. Nämä hiukkaset voivat vahingoittaa tekniikkaa ja aiheuttaa säteilyvaaran ihmisille avaruudessa tai lentokorkeuksilla. Hiukkaspurkaukset ovat osa avaruussäätä ja niiden synty on ymmärrettävä luotettavien varoitusjärjestelmien kehittämiseksi. Tutkimuksessa käytetään paikallisia ja optisia mittauksia useista avaruusluotaimista sekä tehdään yhteistyötä hiukkasten kuljetus- ja kiihdytysteoreetikoiden ja mallintajien kanssa.

Simo Hosio Oulun yliopistosta kehittää ohjelmistotekniikan projektissaan edellytyksiä eettiseen ja käyttäjäystävälliseen tiedonkeruuseen luonnollisen kielen käsittelyalgoritmeille. Projektilla pyritään helpottamaan maailmanlaajuista pulaa korkealaatuisista tietoaineistoista ja nopeuttamaan digitaalisen terveydenhuollon palveluiden kehitystä. Projektin tavoitteena on tarjota skaalautuvia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja paremman elämän mahdollistamiseksi. Kehitetyt työkalut julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, jotta projektin tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä.

Juho Lehmusto Åbo Akademista tutkii energiatekniikan hankkeessaan korkeissa lämpötiloissa tapahtuvia korroosioprosesseja. Tavoitteena on ymmärtää paremmin reaktiomekanismeja, mikä puolestaan mahdollistaa uudet suunnittelu- ja materiaaliratkaisut sekä paremman tehokkuuden uusiutuvia polttoaineita käyttäville voimalaitoksille. Tällä hetkellä uusiutuvien polttoaineiden sisältämät epäpuhtaudet ja niistä aiheutuva korroosio rajoittavat uusiutuvien polttoaineiden laajempaa hyödyntämistä energian ja lämmön lähteinä.

Tuomas Sahlsten Aalto-yliopistosta keskittyy hankkeessaan kvanttiarpeutumisen ilmiöön. Kyse on ilmiöistä, jossa jotkut kvanttitilat pääsevät pakoon kaaosta. Kvanttitietokoneet hyödyntävät kvanttimekaniikan lakeja ja voivat mahdollisesti ylittää nopeimpien nykyisten supertietokoneiden suorituskyvyn. Kvanttitietokoneet ovat kuitenkin herkkiä ulkoisen maailman häiriöille tai ”kaaokselle”, mikä vaikeuttaa laskelmien tarkkaa suorittamista. Projektissa kehitettävät uudet matematiikan työkalut luovat perustavanlaatuista uutta ymmärrystä siitä, miten kaaos ilmenee kvanttijärjestelmien matemaattisissa malleissa.