Luonnontieteiden ja tekniikan alojen uudet tutkijatohtorit on valittu

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 44 tutkijatohtorille. Näistä tutkijatohtorirahoituksista kuusi suunnattiin kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäville tekniikan aloille, jotka ovat energiatekniikka, lääketieteellinen tekniikka, prosessitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka ja tietokonetekniikka. Rahoituksen sai lähes 16 prosenttia hakijoista.

Tutkijatohtorirahoitus myönnetään tutkijan palkkaan ja hankkeen tutkimuskuluihin. Tutkija solmii työsuhteen tutkimusorganisaatioon, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.

Kansainväliset asiantuntijat arvioivat 41 prosenttia tutkijoiden hakuun lähettämistä hakemuksista erinomaisiksi eli ne saivat kokonaisarvosanan 6 tai 5. Erinomaisiksi arvioiduista hakemuksista vain noin joka kolmas pystyttiin rahoittamaan. Valinnoissa painotettiin hakijoiden pätevyyttä ja tutkimushankkeen tieteellistä laatua.

”Tutkijatohtorirahoituksen suuntaamisen tavoitteena oli aktivoida korkeatasoisia kohdennettujen alojen hakijoita ja siinä onnistuttiinkin. Varsinkin lääketieteellisen tekniikan ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikan hakemusmäärien osuudet kasvoivat kolmen edellisen vuoden hakuihin verrattuna. Suuntaamisella pyritään myös sitouttamaan lupaavia nuoria tekniikan alojen tutkijoita akateemiselle uralle. Lisäksi tavoitteena on tuottaa uutta ja vaikuttavaa tietoa Suomen teollisuuden kannalta tärkeiltä aihealueilta”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Valentina Guccini Aalto-yliopistosta tutkii uudenlaista lähestymistapaa jäteveden puhdistukseen ja hiilen talteenottoon. Guccinin tutkimuksessa puupohjainen nanoselluloosa ja suomalaisista ekosysteemeistä kerätyt fotosynteettiset soluviljelmät yhdistetään yhdeksi materiaaliksi osmoottisen vedenpoiston avulla. Tämä yhteisviljelmä jäljittelee luonnon omaa verkostoa, jossa biokemialliset ja ekologiset vuorovaikutukset johtavat parempaan suorituskykyyn sekä kestävämpään ja ympäristöystävällisempään menetelmään saastunen ympäristön parantamiseksi.

Kari Lappalainen Tampereen yliopistosta kehittää hankkeessaan uudenlaisia menetelmiä aurinkopaneeleiden ja -voimaloiden kunnonvalvontaan. Hanke lisää tietoa sekä kehittää uudenlaisia menetelmiä aurinkokennovoimaloiden ohjauksen ja toiminnan optimoimiseen. Lappalaisen tutkimusmenetelmiä ovat yksityiskohtaisen mittausdatan analyysi ja aurinkokennovoimaloiden toiminnan simulointi.

Miika Mattinen Helsingin yliopistosta kehittää projektissaan tehokkaita, kestäviä ja kustannustehokkaita katalyyttejä vedyn tuottamiseksi. Ilmastonmuutos edellyttää nopeaa siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin ja polttoaineisiin. Vety on puhdas polttoaine, jota voidaan käyttää esimerkiksi liikenteessä. Sitä voidaan tuottaa vedestä sähkön avulla prosessissa, jota kutsutaan veden hajottamiseksi. Olennainen osa projektia on materiaalien rakenteen ja katalyyttisen aktiivisuuden sekä näiden välisten yhteyksien tutkiminen.