Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen akatemiahankkeiden rahoitukseen 41 miljoonaa

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 67 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 93 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 41 miljoonalla eurolla. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.

Akatemiahanke on LT-toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Toimikunta pyrkii rahoittamaan luonnontieteiden ja tekniikan eri alojen tutkimusta laaja-alaisesti ja ottamaan huomioon alojen erityispiirteet.

Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta. Useissa rahoitetuissa hankkeissa hyödynnetään myös kansainvälisiä infrastruktuureja tai tutkimusohjelmia, joissa Suomi on jäsenenä mukana. Rahoitetuilla hankkeilla on laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja monessa tutkimuksessa pyritään tuottamaan osaratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin.

Toimikunnalle osoitettujen hankehakemusten laatu on parantunut vuosi vuodelta. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6.

”LT-toimikunta saa tyypillisesti paljon konsortiohakemuksia ja tänä vuonna noin neljäsosa tutkimussuunnitelmista tuli konsortioilta. Rahoitetuista tutkimussuunnitelmista konsortioiden osuus on noin 30 prosenttia. Mukana on paljon erinomaisia konsortioita, joissa on tutkimusryhmiä paitsi eri organisaatioista, myös eri aloilta jopa toimikuntarajat ylittäen. Kansallisen tutkimusyhteistyön edistäminen onkin ollut yksi LT-toimikunnan pitkän linjan tavoitteista”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen. ”Ilahduttavaa oli myös huomata, että monet konsortioista ovat naisten johtamia”, Ukkonen jatkaa.

Esimerkkejä toimikunnan rahoittamista hankkeista:

Johanna Närväinen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä pyrkii kehittämään hankkeessaan stressityypin tunnistusta iholle asetettavan kortisolisensorin avulla. Nykyisin stressi voidaan tunnistaa esimerkiksi älykellolla melko hyvin, mutta stressityyppejä ei saada juurikaan eroteltua. Hankkeessa tullaan hyödyntämään koneoppimista ja tavoitteena on tuottaa uutta tietoa stressin dynamiikasta ja taustatekijöiden vaikutuksesta.

Ilmo Kukkonen Helsingin yliopistosta, Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä ja Riikka Kietäväinen Geologian tutkimuskeskuksesta yhdistävät poikkitieteellisessä projektissaan mikrobiologiaa, geofysiikkaa ja -kemia sekä hydrogeologiaa. Projektissa tutkitaan kiteisen kallioperän syvää biosfääriä. Hanke liittyy kansainväliseen International Continental Scientific Drilling Program -tutkimusohjelmaan (ICDP), jonka tuella kairataan neljä tutkimusreikää Ruotsissa sijaitsevaan Pärvien postglasiaalisiirrokseen. Kallioperän käyttäytymisestä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa ydinjätteiden turvallisessa varastoinnissa, kaivosten ja patojen seismisen riskin arvioimisessa sekä geotermisen lämmön tuottamisessa.

Pekka Kyösti Oulun yliopistosta tutkii hankkeessaan radioaaltojen etenemistä yli 100 GHz taajuuksilla. Tutkimuksessa kehitetään laitteiden mittausjärjestelmiä sekä toteutetaan radiokanavamittauksia ja -mallinnusta. Radioaaltojen etenemismallit tukevat tulevaisuuden järjestelmiin liittyvää tutkimusta ja tulevien radiolaitteiden testausta. Hankkeessa tutkittavia ja nykyisiä järjestelmiä korkeampia radiotaajuuksia tarvitaan tulevaisuuden tietoverkkojen suurissa datanopeuksissa ja uusissa sovelluksissa.

Yongdan Li Aalto-yliopistosta pyrkii hankkeessaan parantamaan vedettömien redox-virtausakkujen energiatehokkuutta ja tehotiheyttä. Redox-virtausakkuteknologia on osoittautunut lupaavaksi tuuli- ja aurinkovoimasta saatavan energian tehokkaaseen välivarastointiin. Vedettömillä redox-virtausakuilla on vielä laajempi käyttöpotentiaali kuin vettä sisältävillä akuilla, koska ne mahdollistavat suuremman energiatiheyden. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää akkujen kaupallistamisessa ja lisäksi ne edistävät EU:n hiilineutraalisuustavoitetta.