Suomen Akatemia valitsi tutkimushankkeita vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen

Suomen Akatemia on valinnut rahoitettavaksi 12 konsortiohanketta vihreän ja digitaalisen siirtymän avainalat 2022 -rahoitushaussa. Valituille hankkeille myönnettävä rahoitus on yhteensä noin 19 miljoonaa euroa. Valtion talousarvioiden mukaisesti Akatemia osoittaa rahoituspäätöksiin noin 14 miljoonaa euroa vuoden 2022 ja noin viisi miljoonaa euroa vuoden 2023 valtuutta.

Rahoitushaussa valitut tutkimushankkeet edistävät laaja-alaisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota kehittämällä uusia ratkaisuja hiilineutraalisuuden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi. Tutkimusaiheet liittyvät muun muassa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin, kestäviin energiateknologioihin, metsänhoitoon ja ympäristöoikeuteen.

Rahoituspäätöksistä vastaavan jaoston puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharjun mukaan on ollut hienoa nähdä hakemusten joukossa konsortioita, jotka tuovat innovatiivisesti yhteen monia vihreän ja digitaalisen kaksoissiirtymän kannalta relevantteja tutkimusaloja.

”Nyt tehdyt rahoituspäätökset tukevat monimuotoista tutkimusta ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Päätöksentekijöitä ilahdutti se, että rahoitukseen päätyi myös nuoren tutkijasukupolven johtamia hankkeita sekä sellaisia lupaavia avauksia, jotka edistävät mahdollisesti uusien osaamiskeskittymien kehittymistä”, summaa Myllyharju.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Christopher Raymond Helsingin yliopistosta johtaa konsortiota, jossa yhdistetään liikkuvuuden mallintamisen, osallistavan kartoituksen ja hallinnon tutkimuksen menetelmiä. Hankkeen tavoitteena on edistää liikkumistapojen muutosta entistä kestävämmäksi. Hanke tuottaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman edellytysten mukaisesti uutta tietoa siitä, miten kaupungeissa eletään ja miten tällä tiedolla voidaan lainsäädännön, kaupunkisuunnittelun ja -politiikan keinoin tukea nopeaa muutosta kohti hiilineutraaliutta ja ilmastokestävyyttä.

Ari Seppälän (Aalto-yliopisto) johtamassa konsortiossa tutkitaan, mitä ympäristö-, talous- ja energiatehokkuusvaikutuksia energiajärjestelmien optimoinnilla voidaan saavuttaa käyttämällä kehitteillä olevia materiaali-innovaatioita. Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälyä. Suurin haaste uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiselle on niiden ajallisen saatavuuden vaihtelu, minkä ratkaisemisessa keskeisessä roolissa ovat tehokkaat lämpövarastot.

Myönnetty rahoitus pohjautuu Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Resilience and Recovery Facility, RRF) ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (Recovery and Resilience Plan, RRP) mukaisesti valitut hankkeet liittyvät osaksi Suomen Akatemian ohjelmallista kokonaisuutta, johon kuuluvat jo aiemmin RRF-rahoituksella valitut hankkeet ja tutkimusinfrastruktuurit.

Jaoston päätöksenteossa varmistettiin, että rahoitettavat hankkeet noudattavat Euroopan unionin elpymisvälineen kriteerejä. Kriteereihin kuuluu muun muassa niin sanottu ”Ei merkittävää haittaa” -periaate, jonka mukaisesti tutkimushanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa eurooppalaisille ympäristötavoitteille.