Suomen Akatemialta rahoitusta kestävien ja energiatehokkaiden ICT-ratkaisujen tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen kymmenelle kestäviä ja energiatehokkaita ICT-ratkaisuja tutkivalle hankkeelle. ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman rahoitus kolmivuotisille hankkeille on yhteensä 6,85 miljoonaa euroa. Kevään 2022 hausta hyväksyttiin rahoitukseen 27 prosenttia osahankehakemuksista.

Ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtaja Satu Ojala Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen (LT) toimikunnasta pitää haun teemaa erittäin ajankohtaisena. ”Rahoitettavat tutkimushankkeet edistävät tieteen kehitystä ja luovat tulevaisuudessa mahdollisuuksia kestäville ja energiatehokkaille ICT-ratkaisuille.”

 ICT 2023 -ohjelmakokonaisuudessa toteutettiin energiatehokkuuden teema-alueelta haku myös vuonna 2017. Tästä hausta rahoitettujen hankkeiden tutkimustulokset ovat jo hyödynnettävissä käytännön ratkaisuissa.

Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhdessä toteuttaman ICT 2023 -ohjelman kautta jaetaan rahoitusta myös kansainvälisissä yhteishauissa menestyneiden ICT-hankkeiden suomalaisosapuolille. LT-toimikunta onkin myöntänyt 1,15 miljoonan euron rahoituksen kolmelle hankkeelle vuoden 2021 ERA-NET CHIST-ERA haussa. Hankkeiden yhteistyökumppanit tulevat Belgiasta, Espanjasta, Irlannista, Luxembourgista, Ranskasta, Turkista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Matti Mäntysalon (Tampereen yliopisto) ja Jaakko Leppäniemen (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) projekti keskittyy biohajoavaan elektroniikkaan. Hankkeessa kehitetään langattomissa antureissa tarvittavia korkeataajuuskomponentteja ja piirejä hyödyntämällä luonnonmukaisia ja kasvien ravinteena toimivia materiaaleja. Painettu elektroniikka mahdollistaa materiaalitehokkuuden, ja matalan lämpötilan kasvatusprosessit puolestaan energiatehokkaan valmistuksen. Biohajoaville alustoille kehitettyjä piirejä voidaan hyödyntää esimerkiksi maataloudessa ympäristön seurantaan.

Covid-pandemia on osoittanut sen, että langattomat verkot muodostavat jo nyt keskeisen osan kriittistä infrastruktuuria. Jotta tärkeät palvelut olisivat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, verkot pitää suunnitella siten, että ne ovat vakaita niin verkkoliikenteen ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon muutoksille kuin sähköverkon mahdollisille häiriöille. Koneoppivilla algoritmeilla poikkeamat voidaan havaita automaattisesti ja verkot saadaan pysymään toimintakykyisinä myös häiriötilanteissa. Matti Latva-ahon (Oulun yliopisto) johtamassa projektissa tutkitaan uudentyyppisiä koneoppivia menetelmiä käyttämällä todellista dataa, aurinkosähköenergiaa ja 6G testiverkkoa.

Humeyra Caglayan (Tampereen yliopisto) johtaa CHIST-ERA-konsortiota, joka tutkii uusia teknologioita tietoliikenneverkkojen kapasiteetin tehostamiseen. Hanke vastaa kasvavaan tiedonsiirtokapasiteetin kysyntään kehittämällä miniatyrisoidun lähettimen, joka sopii energiatehokkaisiin toimintoihin ja edulliseen massatuotantoon. Lähetin toimii mahdollistavana tekijänä seuraavan sukupolven Light-Fidelity (LiFi) tiedonsiirtoverkkoihin. 

ICT 2023 on kymmenvuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alan korkeatasoista tutkimusta, mikä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja innovaatioiden syntymisen. Tähän mennessä Suomen Akatemialla on ollut ohjelman aikana lähes kaksikymmentä rahoitushakua, joiden kautta tutkimusrahoitusta on ollut haettavissa kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Hankkeissa on tutkittu muun muassa uusia tekoälymenetelmiä, teollisuuden digitaalisen murroksen ICT- teknologioita ja käyttäjäkeskeisiä terveysteknologioita. Ohjelman viimeiset haut avataan vuoden 2023 aikana.