Tieteen tila -tilastot julkaistu: Suomen tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettava

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämiselle on tarvetta, jotta hallituksen tavoittelema t&k-menojen neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta saavutettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemian Tieteen tila -tilastot osoittavat, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka t&k-intensiteetti oli vuonna 2020 merkittävästi matalampi kuin vuonna 2010.

Suomen Akatemia on julkaissut Suomen tutkimustoimintaa kuvaavat Tieteen tila 2022 -tilastot. Tilastoissa tarkastellaan tutkimuksen rahoitusta ja henkilöstöä sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Lisäksi Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämiselle tarvetta

Uusimmat Tieteen tila -tilastot kertovat, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (t&k-intensiteetti) vuonna 2020 oli 2,9 %. Hallitus tavoittelee osuuden kasvua neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. T&k-intensiteetti kuvaa panostusta tulevaisuuden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentamiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki) avulla.

”Korkealaatuinen tki-järjestelmä myös kouluttaa yhteiskunnalle tärkeitä osaajia ja osaltaan houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita ja osaavia ihmisiä Suomeen”, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola kiteyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä.

Tilastot osoittavat, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2020 merkittävästi matalampi kuin vuonna 2010. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa taso on ollut korkeampi kuin Suomessa vuodesta 2015 lähtien.

Yrityssektorin osuus kaikista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on Suomessa noin kaksi kolmasosaa, ja myös suurin osa kaikista tutkimustyövuosista tehtiin yrityssektorilla. Yritysten t&k-menoissa oli laskeva kehitys vuosina 2009–2016. Viime vuosina menot ovat jälleen kasvaneet. Vastaava kehitys on nähtävillä myös yrityssektorin tutkimustyövuosissa.

Tämänhetkinen t&k-menojen kasvu yrityssektorilla ei kuitenkaan ole riittävää neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Sama huomio on esitetty myös Kansallisessa TKI-tiekartassa sekä parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa.

Kansainvälinen yhteistyö lisää julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta

Tieteen tila -tilastot kertovat, että Suomen ja verrokkimaiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi oli selvästi korkeampi kuin kansallisten julkaisujen. Top 10 -indeksi kuvaa eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta.

Lisäksi tilastot osoittavat, että kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on ollut Suomessa selvästi maailman keskitason yläpuolella jo 1990-luvulta alkaen. Suomen kansainväliset yhteisjulkaisut ovat kaikissa tieteenalaryhmissä selvästi tieteellisesti vaikuttavampia kuin julkaisut, joissa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö on Tieteen tila -tilastojen perusteella myös kokonaisuudessaan taustaltaan entistä kansainvälisempää. Ulkomaan kansalaiset tekevät merkittävän osan väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtorien henkilötyövuosista. Vaihtelu ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuuksissa yliopistojen välillä on kuitenkin suuri.

Tutustu Tieteen tila 2022-katsaukseen:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen henkilöstö (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)