Heli Jantunen, Martti Koskenniemi ja Merja Penttilä tieteen akateemikoiksi

Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 19.1.2023.

Professori Heli Jantusen ala on materiaalitiede ja -tekniikka, professori Martti Koskenniemen kansainvälinen oikeus ja tutkimusprofessori Merja Penttilän bioteknologia ja synteettinen biologia. Kaikki ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Energiatehokasta elektroniikkaa

Professori Heli Jantunen (s. 1958) on toiminut Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professorina vuodesta 2004 ja Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana vuodesta 2008. Hänet tunnetaan kansainvälisesti elektroniikan materiaalien tutkimuksesta erityisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa.

Erityisen ansioitunut Jantunen on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä. Aihepiiri on huomattavan merkittävä elinkeinoelämälle. Jantusen uralla tiede, sovellukset ja elinkeinoelämä kohtaavatkin innovatiivisella ja vaikuttavalla tavalla. Hän on tehnyt yhteistyötä yli 40 teollisuuskumppanin kanssa ja hänellä on 76 patenttia.

Elektroniikka liittyy keskeisesti yhteiskunnan eri toimintoihin kulutuselektroniikasta teollisuuteen, liikenteeseen ja lääketieteen tekniikkaan. Siksi myös sen kokonaisvaltainen energiatehokkuus on tärkeää.

Heli Jantusen johtamassa tutkimusryhmässä kehitetyin menetelmin sähkökeraamisia komponentteja, joita käytetään laajasti muun muassa tietoliikenteessä, autoteollisuudessa ja kulutuselektroniikassa voidaan valmistaa yli 1000 astetta matalammissa lämpötiloissa kuin aiemmin. Menetelmän ansiosta energiansäästö valmistuksessa on merkittävä. Menetelmä on edullinen myös siksi, että siinä ei käytetä ympäristölle vahingollisia raaka-aineita eikä sen käyttöönotto vaadi suuria investointeja.

Heli Jantunen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 Oulun yliopistossa. Työurallaan Jantunen on ollut 10 vuotta teollisuuden palveluksessa, mistä palasi vuonna 1999 Oulun yliopistoon. Jantunen on saanut vuonna 2019 sekä Eduskunnan myöntämän naisille suunnatun innovaatiopalkinnon että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomen tiedepalkinnon. Nokia Foundation Awardin hän sai vuonna 2018.

• Lue pidempi versio tiedotteesta: Heli Jantuselle tieteen akateemikon arvonimi

Kriittinen oikeustutkimus välttämätöntä demokratialle

Professori emeritus Martti Koskenniemi (synt. 1953) on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina vuodesta 1994 lähtien ja perustamansa Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castrén -instituutin johtajana vuodesta 1997 lähtien. Koskenniemi on yksi kansainvälisen oikeuden johtavista tutkijoista maailmassa.

Martti Koskenniemi on vaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Koskenniemen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio. Koskenniemi on tutkijana aina suuntautunut rohkeasti myös uusiin kysymyksiin. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Tältä pohjalta hän on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Koskenniemi väitteli Turun yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, London School of Economicsissa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Koskenniemi on myös toiminut YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä. Akatemiaprofessorina Koskenniemi toimi vuosina 2005-2009 ja 2013-2017.Suomen tiedepalkinto myönnettiin Koskenniemelle vuonna 2021.

• Lue pidempi versio tiedotteesta: Martti Koskenniemelle tieteen akateemikon arvonimi

Elävistä mikrobeista biopohjaisia tuotteita

Merja Penttilä (s. 1956) on toiminut vuodesta 1999 lähtien bioteknologian tutkimusprofessorina VTT:llä. Vuoden 2016 alusta hän on myös ollut osa-aikaisesti synteettisen biologian professorina Aalto-yliopistossa.

Merja Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet nk. solutehtaat, elävät mikrobit, joiden toimintaa ymmärretään ja muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.

Mikrobisolutehtaissa voidaan valmistaa melkein mitä vain: bioetanolia, ihmisen vasta-aineita, eläinperäisiä ruoka-aineita kuten kananmunan valkuaista sekä uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalien parhaimmat ominaisuudet, kuten keveys, kestävyys, joustavuus ja kierrätettävyys. Synteettisen biologian menetelmien avulla solujen ja entsyymien toimintaa voidaan mallittaa tietokoneavusteisesti ja suunnitella perimään muutoksia, jotka saavat aikaan uusia biokemiallisia reaktioita ja parantavat solujen tuotanto-ominaisuuksia.    

Merja Penttilä on tehnyt erittäin laajasti yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa toimialoja mullistavien uudentyyppisten sovellusten kehitystyössä. Penttilä on perustanut Synbio Powerhouse -ekosysteemin, joka yhdistää tutkimuksen, teollisuuden ja sijoittajat synteettisen biologian alueella. Synteettisellä biologialla ja biotuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen kehittämisessä.

Merja Penttilä väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1987. VTT:ssä Penttilä on toiminut vuosien 2000–2017 välillä mm. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmissa huippuyksikön johtajana, varajohtajana ja ryhmän johtajana. Hän on johtanut tutkimusta EU-projekteissa ja myös isoissa säätiöiden rahoittamissa hankkeissa. Hän on toiminut asiantuntijana useiden kotimaisten ja kansainvälisten instituuttien komiteoissa. Penttilä on julkaissut noin 300 tieteellistä alkuperäisartikkelia ja noin 50 patenttia.  

Penttilälle on myönnetty Charles D. Scott Award vuonna 2019 (Society for Industrial Microbiology and Biotechnology, USA) ja vuonna 2012 The Wihuri International Prize.

• Lue pidempi versio tiedotteesta: Merja Penttilälle tieteen akateemikon arvonimi

Akateemikoiden henkilökuvat ovat Suomen Akatemian aineistopankissa ja ne ovat median käytettävissä.

Tutustu tieteen akateemikoihin: Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia