Martti Koskenniemelle tieteen akateemikon arvonimi

Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 19.1.2023.

Professori Heli Jantusen ala on materiaalitiede ja -tekniikka, professori Martti Koskenniemen kansainvälinen oikeus ja tutkimusprofessori Merja Penttilän bioteknologia ja synteettinen biologia. Kaikki ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Kriittinen oikeustutkimus välttämätöntä demokratialle

Professori emeritus Martti Koskenniemi (synt. 1953) on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina vuodesta 1994 lähtien ja perustamansa Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castrén -instituutin johtajana vuodesta 1997 lähtien. Koskenniemi on yksi kansainvälisen oikeuden johtavista tutkijoista maailmassa.

Martti Koskenniemi on vaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Koskenniemen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio.

Koskenniemi on tutkijana aina suuntautunut rohkeasti myös uusiin kysymyksiin. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Tältä pohjalta hän on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Koskenniemi korostaa, että kansainvälisessä elämässä kaikki vetoavat oikeussääntöihin.

”Sillä luodaan järjestystä ja jaetaan resursseja, tuetaan ja vastustetaan asevoiman käyttöä ja vapaakauppaa. Oikeussäännöt auttavat sekä suojelemaan että tuhoamaan luontoa, ja niiden avulla luodaan ja rajataan oikeuksia”, Koskenniemi sanoo.

”Kriittisen oikeustutkimuksen tavoitteena on tuoda näkyviin ne intressit ja pyrkimykset, jotka tuottavat tätä juridista kakofoniaa. Siksi demokratia tarvitsee sitä.”

Koskenniemi väitteli Turun yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, London School of Economicsissa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Hän on British Academyn fellow ja jäsen American Academy of Arts and Sciencesissa. Hänellä on kunniatohtorin arvo useissa yliopistoissa. Koskenniemi on myös toiminut YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä. Akatemiaprofessorina Koskenniemi toimi vuosina 2005-2009 ja 2013-2017. Suomen tiedepalkinto myönnettiin Koskenniemelle vuonna 2021.

Tutustu tieteen akateemikoihin: Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia