Rahoitusta uusille biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijoille

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) tukee nuorta tutkijasukupolvea ja tieteen uudistumista rahoittamalla 44 uutta eri uravaiheissa olevaa akatemiatutkijaa. Rahoituksen sai 15 prosenttia hakijoista.

BTY-toimikunta osoitti yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa 44 uuden akatemiatutkijan rahoitukseen. Keskimääräinen myöntösumma nelivuotisille hankkeille on 670 000 euroa. Myönnettävä rahoitus maksetaan rahoitusta hallinnoivalle tutkimusorganisaatiolle, jossa tutkimus tehdään.

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Kyseistä rahoitusta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotouudistuksen pohjalta. Tällä hakukierroksella hakukelpoisia olivat hakijat, joiden väitöksestä oli kulunut kahdesta yhdeksään vuotta.

Rahoitusmuodon tavoitteena on tukea nuoren sukupolven tutkijoiden pätevöitymistä ja uralla etenemistä kohti vaativampia tutkijantehtäviä sekä auttaa tutkijoita vakiinnuttamaan paikkansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

BTY-toimikunta sai hakemuksia hyvin erilaisissa uravaiheissa olevilta tutkijoilta. Rahoitusta myönnettiin sekä aloittaville, pari vuotta sitten väitelleille tutkijoille, että selvästi pidemmälle urallaan ehtineille, oman tutkimusryhmän jo perustaneille tieteentekijöille. Selvä enemmistö sekä hakijoista että rahoitetuista oli naisia. Rahoitetut hankkeet kattavat monipuolisesti biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen aloja.

”BTY-toimikunta katsoi, että tieteellisesti korkeatasoisia hakemuksia oli tänä vuonna paljon. Rahoituspäätöksiä tehdessään toimikunta painotti paitsi tieteellistä laatua, myös erityisesti tutkijan itsenäisyyttä eli edellytyksiä oman, uuden tutkimuslinjan avaamiseen ja tutkimusryhmän perustamiseen. Laadukasta tutkimusta ei myöskään voi tehdä tyhjiössä, vaan yhteistyössä muiden kanssa, ja siksi toimikunta kiinnitti huomiota myös hakijoiden kansalliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen sekä verkostoitumiseen”, toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen kertoo.

Rahoitusta myönnettiin tutkijoille, jotka joko olivat jo laajasti ja monipuolisesti verkostoituneita tai joiden hakemuksessa oli selkeä ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma verkostoitumiseen.

”Rahoituksen turvin tutkija saa monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön ja oman tieteenalansa tutkimuksen ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Ratkaisujen löytäminen globaaleihin haasteisiin ja varautuminen tuleviin kriiseihin edellyttää panostuksia tieteeseen ja tutkimukseen. Nuoria tutkijoita tukemalla varmistetaan suomalaisen tieteen uusiutuminen ja vahvistetaan yhteiskunnan kykyä vastata uusiin haasteisiin”, Kukkonen arvioi.

BTY-toimikunta kannustaa hakijoita seuraavalla hakukierroksella rohkeisiin, uusiin avauksiin sekä innostavaan yhteistyöhön muiden tutkijoiden kanssa. Lisäksi toimikunta toivoo tutkijoita kuvaamaan hakemuksessa selkeästi sen, miten he itse aikovat kehittää omaa tutkimusalaansa ja tutkijan työtä omassa organisaatiossaan ja yhteistyöverkostoissaan.

Akatemiatutkijan rahoitusta voi käyttää enintään kahden tutkijan palkkakuluihin sekä lisäksi muihin tutkimuksen tekemisestä aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Uudistetussa akatemiatutkijan rahoitusmuodossa rahoitusta voi käyttää tarvittaessa myös omaan palkkaan jopa 46 kuukauden ajan. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.