Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Riikka Puhakalle ja Ville Vuoriselle

Luonnon vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja terveyteen tutkiva Riikka Puhakka sekä ilma- ja nestevirtausten fysiikkaa tutkiva Ville Vuorinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Suomen Akatemia on palkinnut kaksi ansioitunutta nuorta tutkijaa. Vuoden 2022 akatemiapalkinnot myönnetään akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella työskentelevälle Riikka Puhakalle merkittävästä ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä Aalto-yliopiston energiatekniikan professorina työskentelevälle Ville Vuoriselle laskennallisen virtausdynamiikan menetelmien soveltamisesta aerosolileviämisen tutkimiseen COVID-19 taudin yhteydessä.

Molemmat palkituista ovat osoittaneet kykynsä laadukkaan ja vaikuttavan tutkimuksen tekemiseen. Puhakan ja Vuorisen tutkimusaiheet sekä tutkimustulokset ovat myös saaneet laajasti kansainvälistä mediahuomiota muun muassa The Guardianissa, BBC:llä ja CNN:llä.

Myönteiset luontokokemukset lisäävät hyvinvointia ja halua pitää huolta ympäristöstä

Riikka Puhakka on tutkimuksessaan tarkastellut poikkeuksellisen laaja-alaisesti ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, erityisesti luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta. Hän on tehnyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilla. Puhakka on onnistunut yhteiskunnallisesti vaikuttavissa tutkimusaiheissaan tuomaan erinomaisesti esille elinympäristön yhteyttä ihmisen terveyteen.

”Eri tieteenalojen lähestymistapojen ja menetelmien yhdistäminen uutta luovalla tavalla on mielestäni tieteellistä rohkeutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta lopputuloksena voi syntyä merkittäviä tutkimustuloksia, joita ei olisi mahdollista saavuttaa vain yhteen tieteenalaan tukeutuen. Itseäni motivoivat erityisesti laadulliset tutkimusmenetelmät ja -aineistot, joissa kuullaan nuorten omaa ääntä siitä, mitä luonto heille merkitsee ja miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa”, Puhakka kertoo.

Puhakan mukaan lapsuutta ja nuoruutta voidaan pitää erityisen tärkeinä ikävaiheina luonnossa liikkumisen ja luontoyhteyden muodostumisen kannalta. Samalla lasten ja nuorten yhteys luontoon sekä vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ovat keskeisiä kysymyksiä koko globaalin kestävyyskriisin ja planeettamme tulevaisuuden näkökulmasta.

”On hyvin tärkeää pohtia, miten erilaisia perheitä voitaisiin tukea ja rohkaista liikkumaan luonnossa ja kuinka taattaisiin nuorille tasavertaiset luontokokemukset ja luonnosta saatavat hyvinvointihyödyt. Lisäksi on keskeistä, että yhteiskunnan päättäjät, eri alojen ammattilaiset ja kaikki kansalaiset saavat helposti tietoa ympäristön ja ihmisten välisiä yhteyksiä koskevista tuoreimmista tutkimustuloksista.”

Tutkimuksissaan Puhakka on huomioinut, että puhe nuorten luonnosta vieraantumisesta koskee vain pientä osaa nuoria. Valtaosalle nuorista luonto on tärkeä osa arkielämää.

”Koronapandemian aikana erityisesti nuorten luonnossa liikkuminen lisääntyi ja nuoret löysivät uusia ulkoiluharrastuksia. Tämä osoittaa, että luonnon virkistyskäyttöön on potentiaalia. Tosin luontoa voitaisiin hyödyntää vielä paljon laajemminkin nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.”

Puhakka toimii akatemiatutkijana bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Lahden yksikössä. Hän väitteli Joensuun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen jälkeen Puhakka teki kolme vuotta postdoc -tutkimusta Oulun yliopistossa ja sen jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto myönsi Puhakalle ympäristötieteiden dosentin arvon. Parhaillaan Puhakka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä NATUREWELL-hanketta (2019–2024), jossa tutkitaan suomalaisnuorten ulkoiluharrastusten vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Perustutkimusta tarvitaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen

Ville Vuorinen toteuttaa tutkimusryhmänsä kanssa 3D-virtaussimulointeja supertietokoneilla. Tällä tavoin on mahdollista saada tarkkaa tietoa esimerkiksi tuulivoimalan ympäristön ilmavirtauksista tai vedyn palamiskonsepteista ja liekeistä. Energiatehokkuus ja päästöttömyys ovat Vuorisen tutkimuksen ytimessä.

Koronapandemian aikana Vuorinen hyödynsi virtaussimulointeja virusten leviämisen ymmärtämiseen hengitysilmassa sisäilmavirtausten mukana. Yhteiskunnallisesta tarpeesta syntyi tieteellisesti luova ja monitieteellinen tutkimusprojekti aerosolileviämisen merkityksestä COVID-19 taudissa. Tutkimuksen tulokset vaikuttivat osaltaan pandemian torjuntakeinoihin maskisuositusten päivittämisen ja ilmanvaihdon tehostamisen näkökulmista.

”Minua kiehtoo yhteys teorian ja paljain silmin nähtävän todellisuuden välillä sekä se, että voimme simuloida monia ympäristössämme esiintyviä arkipäiväisiä virtauksia varsin tarkasti. Haluan ymmärtää fysikaalisen selityksen tutkittaville asioille”, Vuorinen kertoo.

Virtaussimulointimenetelmät ovat valikoituneet Vuorisen uralle menetelmien monikäyttöisyyden johdosta. Hän johtaa virtauslaskentaan ja energian konversioon keskittyvää tutkimusryhmää. Ryhmän käyttämiä tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa laajasti yhteiskunnan erilaisissa monitieteisissä sovelluksissa, eivätkä menetelmät rajoitu ainoastaan energiatekniikkaan. Vuorisen mukaan tiedeyhteisö opettelee simuloimaan yhä haastavampia virtausilmiöitä, joissa voi olla mukana myös kemiallisia reaktioita tai virtaavan aineen olomuodon muutoksia.

”3D-virtauslaskentaa ja molekyylitason simulointia hyödyntämällä olisi mahdollista suunnitella esimerkiksi nykyistä tehokkaampia vihreän vedyn ja muiden synteettisten polttoaineiden valmistusprosesseja. Tämä edellyttää kuitenkin lopulta monitieteellistä lähestymistapaa, suurta laskentakapasiteettia sekä laskennallisen ja kokeellisen tutkimuksen vuorovaikutusta.”

Ville Vuorinen on toiminut vuodesta 2014 alkaen Aalto-yliopiston energiatekniikan alan apulaisprofessorina insinööritieteiden korkeakoulussa, ja hänet nimitettiin professoriksi vuonna 2022. Tekniikan tohtoriksi Vuorinen valmistui vuonna 2010 Aalto-yliopistosta. Vuorinen on tehnyt tutkijavierailuja Ruotsiin, Hollantiin ja Yhdysvaltoihin. Vuosina 2013–2016 hän oli Suomen Akatemian tutkijatohtori. Akatemiahankerahoitus Vuorisella on ollut vuosina 2018–2022, 2020–2021 ja 2020–2024. Lisäksi Vuorisella on Business Finlandin rahoitusta, minkä ohella hänen tutkimuksensa muita merkittäviä rahoittajia ovat olleet yritykset Andritz, Meyer sekä Wärtsilä.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita 

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkittu tutkija on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Palkinto myönnetään tutkijalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessäpäin.

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo kaksikymmentä kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina tai kliinisinä tutkijoina tai akatemiahankkeen vastuullisina johtajina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos ”Hetki”.