Uudet akatemiahankkeet valittu biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen aloille

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 73 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan 91 osahanketta. Toimikunta osoitti rahoitukseen lähes 41 miljoonaa euroa. Rahoituksen sai 18,5 prosenttia hakemuksista.

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai muulle tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä. Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

BTY-toimikunta noudattaa rahoituspäätöksiä tehdessään rahoitusmuotokohtaisia kriteereitä ja linjauksia. Akatemiahankkeissa tärkein kriteeri on tutkimuksen korkea tieteellinen laatu. Toimikunta rahoittaa hankehakemuksia kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen.

Syyshaussa 2022 BTY-toimikunnalle osoitettiin erittäin korkeatasoisia ja hyvin kirjoitettuja hakemuksia kaikilta toimikunnan edustamilta tieteenaloilta. Erinomaisen arvosanan 5 tai 6 sai 43 prosenttia kaikista hakemuksista, ja näistä alle puolet (41 %) pystyttiin rahoittamaan. ”Tiukassa kilpailutilanteessa yksityiskohdat hakemuksissa ratkaisevat. Paljon erinomaisia hakemuksia jäi tänäkin vuonna ilman rahoitusta. Yleisimpiä syitä rahoittamatta jättämiselle olivat pienet heikkoudet hakemuksen toteuttamissuunnitelmassa ja se, ettei tutkimuksen hypoteesia ollut määritelty riittävän tarkasti”, toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen kertoo.

Myönnetty rahoitus jakautui tasaisesti toimikunnan eri tieteenaloille. ”Kokonaisuutena rahoitettavat hankkeet olivat tällä kertaa hyvin erilaisia − joukossa on sekä perus- että soveltavampaa kuin hyvin monitieteistäkin tutkimusta”, Kukkonen jatkaa.

BTY-toimikunta ei vaadi akatemiahankkeilta suoraa sovellettavuutta tai vaikuttavuutta, vaan rahoittaa sekä korkeatasoista perustutkimusta että siitä kumpuavaa soveltavampaa tutkimusta. Toimikunta katsoikin, että kaikissa rahoitettavissa hankkeissa oli vahva perustutkimuksellinen aspekti. ”Toisaalta tällaisissakin hankkeissa olisi hyvä, jos hakija tunnistaisi, mihin perustutkimus voi aikanaan johtaa,” Kukkonen toteaa. ”Osa hakijoista osasi kuvata tätä hakemuksessaan taitavasti”.

BTY-toimikunta sai tälläkin hakukierroksella päätettäväkseen paljon (68) konsortiohakemuksia, joista 16 rahoitettiin. Konsortioiden kohdalla toimikunta kiinnitti erityistä huomiota osahakijoiden yhteistyön tuomaan lisäarvoon. ”Toimikunta kiittää siitä, että osassa konsortiohakemuksista tuli selkeästi esille uusien näkökulmien ja uusien kumppaneiden löytäminen tutkimuksen tekemiseen. Tämä heijastelee pyrkimystä laajentumisesta oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mikä paitsi uudistaa tiedettä myös kehittää tutkijoiden osaamista ja heidän yhteistyöverkostojaan”, Kukkonen summaa.