Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet on valittu

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut 53 uutta akatemiatutkijaa. Lisäksi rahoitus myönnettiin 74 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 104 osahanketta. Toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 35 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 50 miljoonan euron rahoituksen.

Akatemiatutkijan rahoituksen sai noin 14 prosenttia hakijoista ja akatemiahankkeen noin 15 prosenttia hakijoista. Vertaisarvioinnissa arvosteluasteikon korkeimpia kokonaisarvosanoja 6 tai 5 saaneista hankkeista pystyttiin akatemiatutkijoissa rahoittamaan vain noin kolmasosa ja akatemiahankkeissa noin neljäsosa. LT-toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin yhteensä 31 paneelissa.

Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta. Sekä akatemiatutkija- että akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. LT-toimikunta pyrkii tukemaan edustamiaan tieteenaloja laaja-alaisesti, mutta kansantalouden kannalta merkittäviltä prosessi-, ympäristö-, kemian-, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä kone- ja valmistustekniikan aloilta saatiin huolestuttavan vähän hakemuksia.  

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin. Yhteen tehtävään myönnetty rahoitus on keskimäärin noin 660 000 euroa.

Uudet LT-alojen akatemiatutkijan tehtävät jakautuvat melko tasaisesti eri suorituspaikkoihin, ja yli kolmannes rahoitetuista tehtävistä liittyy Suomen Akatemian lippulaivoihin tai huippuyksiköihin. Rahoituksen saajien joukossa on eri uravaiheissa olevia tutkijoita.

”Olen tyytyväinen etenkin siihen, että vasta 2–3 vuotta sitten tohtoreiksi valmistuneet hakijatkin pärjäsivät tiukassa kilpailussa. Lisäksi rahoitettujen naishakijoiden osuus oli ennätyksellisen korkea: 25 prosenttia”, LT-toimikunnan puheenjohtaja, professori Leena Ukkonen kertoo.  

”Osalla hakijoista oli toimikunnan mielestä uravaiheeseen nähden yllättävän vähän ohjauskokemusta, mutta osana vastuullista tutkijanarviointia hakijoiden ansioita on tarkasteltu sekä arvioinnissa että päätöksenteossa monipuolisesti ja eri tieteenalojen traditiot huomioiden”, Ukkonen jatkaa.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

”Rahoitettavien hankkeiden joukossa on runsaasti rohkeita uusia avauksia, joilla pyritään etsimään ratkaisuja sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin”, Ukkonen kertoo.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Rahoitettavien hankkeiden vastuullisten johtajien joukossa on eri uravaiheissa olevia tutkijoita.

”Uudet akatemiahankkeet jakautuvat myös melko tasaisesti eri suorituspaikkoihin, mikä kertoo siitä, että korkealaatuista LT-alojen tutkimusta tehdään kattavasti ympäri Suomea”, Ukkonen sanoo.

”Toimikunnalle jätetyistä tutkimussuunnitelmista noin 30 prosenttia oli konsortiohakemuksia. Konsortiohakemukset oli myös arvioitu paneeleissa keskimääräistä korkeatasoisemmiksi”, hän jatkaa.