Suomen Akatemialta rahoitusta biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi rahoitusta 39 akatemiatutkijalle, 13 kliiniselle tutkijalle ja 75 akatemiahankkeelle. Akatemiahankkeista 12 on osahankkeista koostuvia konsortioita. Yhteensä rahoitusta myönnettiin hieman yli 76 miljoonaa euroa.

BTY-toimikunnalle talvihaussa 2024 osoitettujen hakemusten kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, vaikka hakemuksia akatemiatutkijan tehtävään jätettiin aiempaa vähemmän. Toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin 21 eri paneelissa.

Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta. Akatemiatutkijan tehtävän rahoituskausi on nelivuotinen. Kliinisen tutkijan ja akatemiahankkeiden rahoitus myönnetään enintään neljäksi vuodeksi.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaavalle, urallaan nopeasti edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuoren tutkijasukupolven tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin.

BTY-toimikunta rahoitti sekä varhaisemmassa että edistyneemmässä uravaiheessa olevia tutkijoita.

Toimikunnalle osoitetut akatemiatutkijan tehtävän hakemukset olivat yleisesti ottaen korkeatasoisia. Joidenkin hakemusten kohdalla BTY-toimikunta toivoi tutkimusaiheiden tarkempaa kohdentamista, mikä tukisi paremmin hankkeiden toteuttamista. Myös kustannusarvio tulisi perustella huolellisemmin. Toimikunta näkisi mielellään myös suunnitelmia uusien innovatiivisten lähestymistapojen ja menetelmien hyödyntämisestä.

BTY-toimikunta kannustaa hakijoita liikkuvuuteen ja etsimään heti väitöksen jälkeen uusia laadukkaita yhteistyökumppaneita. Liikkuvuuden kohteen valinta on tärkeää, koska hyvin suunnitellun yhteistyön avulla voi paitsi verkostoitua, myös päästä kiinni globaalien haasteiden kansainväliseen huippututkimukseen ja nostaa esille suomalaista huippututkimusta.

Kliinisen tutkijan tehtävä

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteena on sekä rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta että mahdollistaa kliinistä potilastyötä tekevien lääkäreiden ja muiden tutkijoiden osa-aikainen tutkimuksen tekeminen potilastyön ohessa. Rahoitettavalla tutkimuksella tulee olla yhteys potilastyöhön, jolloin tutkimus myös edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä.

Vaikka kyseinen rahoitusmuoto on rahamäärältään verrattain pieni, sen merkitys suomalaiselle lääketieteen tutkimukselle on kokoaan suurempi. Kliininen tutkija toimii siltana käytännön potilastyön ja muun biolääketieteellisen tutkimuksen rajapinnassa. Osaltaan kliininen tutkimus mahdollistaa myös potilasaineistojen ja -näytteiden saatavuuden muidenkin tutkijoiden käyttöön.

Tänä vuonna BTY-toimikunta sai ennätysmäärän hakemuksia kliinisen tutkijan tehtävään. Toimikunta toivoo kuitenkin saavansa hakemuksia vielä useammalta soveltuvalta hakijalta ja kannustaa hakemaan kliinisen tutkijan rahoitusta myös jatkossa. Hakemusten laatu oli korkea, ja hakijat olivat parantaneet erityisesti hankkeen toteutuksen kuvausta tutkimussuunnitelmassa. Toimikunta kiitti myös kliinisten tutkijoiden lisääntynyttä kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa tulisi kuitenkin tiivistää, jotta hankkeissa voitaisiin osallistaa myös loppukäyttäjiä. Tämä lisäisi Suomessa tehtävän kliinisen tutkimuksen laaja-alaisuutta ja vaikuttavuutta.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

Talvihaussa 2024 BTY-toimikunnalle osoitettiin erittäin korkeatasoisia ja hyvin kirjoitettuja hakemuksia kaikilta toimikunnan edustamilta toimialoilta. Erinomaisen arvosanan 5 tai 6 sai noin puolet kaikista hakemuksista, ja vain noin kolmannes erinomaisiksi arvioiduista hakemuksista pystyttiin rahoittamaan.

”Toimikunnalle osoitetuista hakemuksista ilmeni suomalaisen tieteen laaja kansainvälinen verkottuminen, joka tuo tutkimukselle aitoa lisäarvoa. Toimikunta kaipasi kuitenkin kansainvälisen yhteistyön syventämistä ja parempaa kuvausta hakemuksissa. Nyt yhteistyö jäi monessa hakemuksessa ohueksi, ja siten sen merkityksen arviointi hankkeen toteutuksessa oli vaikeaa. Lisäksi kehotamme hakijoita noudattamaan toimikunnan linjauksia hankkeiden kustannusarvioiden osalta tutkimussuunnitelmaa laadittaessa”, toteaa BTY-toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen.