Suomen tieteen taso säilynyt kansainvälisessä vertailussa ennallaan

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on korkeampi kuin Suomen tieteen keskimäärin. Tutkimushenkilöstö on entistä kansainvälisempää: ulkomaalaistaustainen henkilöstö tekee merkittävän osan Suomen yliopistojen tutkimustyöstä. Yritykset ovat keskeisin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja Suomessa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian uudesta Tieteen tila -aineistosta.

Suomi on noussut 20 vuoden aikana tieteellisessä vaikuttavuudessa top 10 -indeksillä mitattuna maailman keskitason yläpuolelle ja pysynyt siellä, Suomen Akatemian Tieteen tila -aineisto kertoo. Tarkastelujaksolla 2018–2021 Suomen top10 -indeksi oli 1,09. Keskeiset verrokkimaat, kuten Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Alankomaat, ovat kuitenkin edelleen julkaisutoiminnan tieteellisessä vaikuttavuudessa Suomea edellä.

Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus korkeaa

Aineiston mukaan Akatemian rahoittamien hankkeiden tieteellisten julkaisujen viittausvaikuttavuus on korkeampaa kuin Suomessa, EU15-maissa tai OECD-maissa. Nelivuotisella tarkastelukaudella 2017–2020 Akatemian rahoittamien tutkijoiden julkaisujen top 10 -indeksi oli 1,16.

Akatemia rahoittaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman mukaisesti korkealaatuista, uutta tietoa tuottavaa, pitkäjänteistä ja kilpailullisesti vertaisarvioitua tutkimusta. Rahoituksen tavoitteena on tukea tuottavuuskasvua vahvistamalla T&K-osaamista ja T&K-osaajien määrää.

Noin neljännes yliopistojen tutkimusrahoituksesta tuli Akatemialta vuonna 2022. Valtion tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksesta Akatemian rahoitus kattaa noin 10 prosenttia.

Tutkimustyön kansainvälistyminen jatkuu

Tieteen tila -aineisto tuo esille, että Suomen yliopistojen kansainvälistyminen jatkuu. Ulkomaalainen henkilöstö teki noin 40 prosenttia kaikesta väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden työstä sekä noin 15 prosenttia senioritason akateemisen henkilöstön työstä vuonna 2023.

Tilastot myös osoittavat, että kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on Suomessa selvästi korkeampaa kuin julkaisuiden, joissa ei ole kansainvälistä yhteistyötä. Tarkastelukaudella 2018–2021 kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi oli 1,44, kun se esimerkiksi kansallisilla yhteisjulkaisuilla oli 0,82. Kahdenvälisessä tieteellisessä julkaisuyhteistyössä Yhdysvallat on Suomen yleisin kumppani.

Yrityksillä merkittävä rooli Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen kasvussa

Yritykset ovat keskeisin t&k-toiminnan rahoittaja Suomessa, ja noin kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään yrityksissä. Yritysten t&k-menot ovat kasvaneet vuodesta 2016 lähtien, taittuen kuitenkin hiukan vuonna 2022.

Tohtoreiden osuus kaikesta tehdystä tutkimustyöstä on noussut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin yrityksissä viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastojen perusteella yritykset ovat yliopistojen jälkeen suurin tohtoreiden työllistäjä. Työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2020.

Yritysten tutkimustyöstä tohtoreiden osuus oli kuitenkin vain kahdeksan prosenttia vuonna 2022, ja korkeakouluissa tohtoreiden osuus tehdystä tutkimustyöstä on laskenut 2010-luvun lopulla.

Tutustu Tieteen tila 2024  -katsaukseen:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus, henkilöstö ja julkaisutoiminta (pdf)

Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.