Akatemian tieteellisten toimikuntien nykyiset kaudet päätökseen

Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat päättävät kolmivuotiset toimikautensa 31.12.2024. Toimikauden aikana on tapahtunut suuria muutoksia yhtäältä maailmantilanteessa − mikä on heijastunut tutkimuskenttään − mutta toisaalta myös isoja uudistuksia Akatemiassa. Syyshaussa 2022 uudistettiin nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotoja, vuonna 2023 siirryttiin talvihakuun ja Akatemian uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.9.2024. Organisaatiouudistuksen myötä tieteelliset toimikunnat ovat saaneet työnsä tukemiseksi ja koordinoimiseksi pääsihteerit. Toimikuntien tehtävänä on jatkossakin myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen sekä hyödyntämiseen, seurata tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä edistää tutkimusta yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa.

Toimikunnat tarkastelevat toimialansa näkymiä, rahoittamansa tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuosittain monin eri tavoin. Ne seuraavat edustamiensa tutkimusalojen kehitystä systemaattisesti paitsi hakemuksista ja paneelilausunnoista saadun tiedon pohjalta, myös keskeisten tunnuslukujen valossa.

Millaisia huomioita toimikuntien toimikausista 2022–2024 on tehty?

Tukea luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan (LT) huolenaiheena on aiemmin ollut akatemiatutkijoiden hyvin matalat läpimenoprosentit toimikunnan edustamilla tutkimusaloilla (9–11 prosenttia syyshauissa 2018–2021). Rahoitusmuotojen uudistamisen myötä toimikunta on pystynyt rahoittamaan kattavammin eri alojen lupaavia nuoren sukupolven tutkijoita, joilla on kunnianhimoiset tutkimushankkeet. LT-toimikunnan rahoittamien uusimuotoisten akatemiatutkijan tehtävien läpimenoprosentit olivat syyshaussa 2022 ja talvihaussa 2024 noin 15 prosenttia. Toimikunta on kuitenkin edelleen huolissaan siitä, että prosessi-, ympäristö-, kemian-, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä kone- ja valmistustekniikan aloilta jätetään huolestuttavan vähän hakemuksia. Kansantalouden kannalta olisi tärkeää turvata osaaminen näillä merkittävillä aloilla.

Ennen ensimmäisiä uusimuotoisen akatemiatutkijan tehtävien rahoituspäätöksiä toimikuntaa askarrutti myös se, miten akateemiselta iältään nuoremmat hakijat pärjäävät kilpailussa. Tähän asti huoli on ollut aiheeton: sekä syyshaussa 2022 että talvihaussa 2024 rahoitukseen valittujen joukossa on ollut eri uravaiheessa olevia tutkijoita aina hiljattain väitelleistä apulaisprofessoreihin. Lähes kaikilla on jo takanaan vahvaa kansainvälistä tai sektorien välistä liikkuvuutta sekä erinomaisia yhteistyöverkostoja. On kuitenkin syytä myös jatkossa seurata, miten eri uravaiheessa olevia tutkijoita rahoitetaan.

Suomalaiset tutkimusympäristöt ovat LT-aloilla kansainvälisesti hyvin houkuttelevia: syyshaussa 2022 akatemiatutkijahakemuksista 51 prosenttia oli ulkomaalaisilta hakijoilta, kun talvihaussa 2024 vastaava osuus oli noussut jo 64 prosenttiin. Etenkin ICT- ja tekniikan aloilla hakijakunta näyttää koostuvan enenevissä määrin ulkomaalaisista hakijoista, sillä kyseisillä aloilla ulkomaalaisten hakijoiden osuus oli noin 70 prosenttia molemmissa hauissa.

Talvihaussa 2024 hakijat valitsivat itse hakemukselleen sopivimman arviointipaneelin Akatemian ennalta ilmoittamasta paneelien joukosta. LT-toimikunnalla oli päätettävänä 865 hakemusta, jotka oli jätetty yhteensä 31 paneeliin. Kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella kaikissa näissä paneeleissa oli erinomaisia hakemuksia, mutta arvosteluasteikon korkeimpien kokonaisarvosanojen 6 tai 5 saaneista hakemuksista pystyttiin rahoittamaan akatemiahankkeissa noin neljäsosa ja akatemiatutkijoissa noin kolmasosa.

Tietojenkäsittelytieteen osaamista ja tutkimusta edistämässä

Marraskuussa 2023 LT-toimikunta teki viimeiset ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman rahoituspäätökset. ICT 2023 on Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhdessä toteuttama kymmenvuotinen ohjelma, jonka tavoitteina on vahvistaa alan korkeatasoista tutkimusta sekä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja innovaatioiden syntyminen. Akatemialla on ollut ohjelman aikana yhteensä 21 kansallista rahoitushakua sekä kansainvälisiä yhteishakuja, joiden kautta tutkimusrahoitusta on ollut haettavissa yhteensä sata miljoonaa euroa. ICT 2023 -ohjelman kautta on myös rahoitettu kansainvälisissä yhteishauissa menestyneiden ICT-hankkeiden suomalaisosapuolia.

LT-toimikunta on tyytyväinen siihen, että ohjelman hakujen teemat ovat olleet hyvin dynaamisia ja että niiden kautta on pystytty ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita. Teemojen kautta on pyritty saavuttamaan uusia sovellutuksia ja käyttöalueita sekä haastamaan tutkijoita yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten äärelle. Toimikunta jatkaa käynnissä olevien hankkeiden ja niiden vaikuttavuuden seurantaa.

Sidosryhmäyhteistyö on välttämätöntä

LT-toimikunta tukee edustamiaan tieteenaloja laaja-alaisesti. Toimikunnan aloitteesta voidaan tehdä erillisselvityksiä tiedepoliittisin perustein toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Tekemiensä havaintojen pohjalta toimikunta on identifioinut viisi sidosryhmäviestiä, joita se on pyrkinyt viemään toimikautensa aikana eteenpäin eri kanavia pitkin:

  1. Suomalaisten LT-alojen tutkijoiden riittävästä määrästä on huolehdittava uraportailla I ja II (jatko-opiskelijat ja tutkijatohtorit).
  2. Naisten osuutta LT-aloilla, ja etenkin uraportaalla IV on pyrittävä kasvattamaan.
  3. LT-aloille ensisijaisena vaihtoehtonaan hakevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrä on saatava kasvu-uralle. Erityisesti tyttöjen ja naisten innostaminen tekniikan aloille ja tietojenkäsittelytieteisiin nähdään merkittävänä mahdollisuutena.
  4. Tohtorien liikkumista akateemisen ja yksityisen sektorin välillä on edistettävä. Lisäksi on huolehdittava riittävästä tohtoriopiskelijoiden määrästä kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla.
  5. Suomen elinkeinoelämälle tärkeiden tekniikan alojen tutkimusta on vahvistettava.

Edellä luetellut tavoitteet ovat laaja-alaisia ja vaativat yhteiskunnan eri tahojen toimia toteutuakseen. LT-toimikunnan tekemä sidosryhmäyhteistyö onkin tässä keskiössä. Toimikunta on tehnyt yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa yhdistääkseen voimavarat, tuodakseen lisää näkyvyyttä toimikunnan tunnistamille haasteille ja löytääkseen niihin ratkaisuja. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin muun muassa Teknologiateollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Esimerkiksi Kemianteollisuus ry:n kanssa on pohdittu keinoja, joilla voitaisiin edistää kemian alan vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa.

Lue lisää:

Marraskuussa 2022 toimikunta tapasi vuosien 2017–2022 aikana järjestetyistä kansainvälisistä hauista (14 kappaletta) rahoittamiensa hankkeiden vastuullisia johtajia. Tapaamisen teemoja olivat kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden merkitys urakehitykselle sekä kansainvälisten hakujen tuoma lisäarvo. LT-toimikunta on valikoinut hyvin harkitusti kansainvälisen yhteistyön kohteet strategisesti merkittäviltä aloilta, joilla se näkee sekä tieteellistä, teknologista että taloudellista potentiaalia. Nykyinen toimikunta on rahoittanut yhdessä eurooppalaisten rahoittajien kanssa kvanttitekniikan (QuantERA), ICT-alojen (CHIST-ERA) ja akkumateriaalien (M-ERA-NET 3) tutkimusta. Lisäksi toimikunta on tehnyt pohjoismaista yhteistyötä (Tandem Forest Values 3).

Elokuussa 2024 LT-toimikunnan aloitteesta julkaistiin Akatemian Tietysti.fi-sivustolla kuusiosainen teemasarja Nainen tutkijana tekniikassa ja luonnontieteissä. Sarjassa tuotiin esiin eri uravaiheissa olevia menestyneitä tutkijoita ja kerrottiin yksittäisten uratarinoiden kautta tutkimuksen vaikuttavuudesta. Lisäksi tavoitteena on kannustaa nuoria, etenkin tyttöjä ja naisia, hakeutumaan LT-aloille. Esimerkiksi talvihaussa 2024 naishakijoiden osuus LT-toimikunnalle jätetyistä akatemiatutkijahakemuksista oli 29 prosenttia ja akatemiahankehakemuksista 21 prosenttia. Paljon on siis vielä tehtävää, jotta LT-alojen tutkijakunnan sukupuolijakauma olisi tasaisempi. LT-alat houkuttelevat kuitenkin kansainvälisestikin enemmän miehiä kuin naisia, eli kyseessä on hyvin laaja-alainen haaste.

Lue lisää: Nainen tutkijana tekniikassa ja luonnontieteissä (Tietysti.fi)

Lue myös:

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Ota yhteyttä