Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta edustaa laajasti tutkimusalojaan myöntäen rahoitusta omien toimialojensa tutkimukseen sekä näillä toimiville tutkijoille. Nämä tieteenalat ovat lähtökohdiltaan useimmiten perustutkimuksellisia ja luovat välttämätöntä pohjaa myös lähempänä sovelluksia oleville tutkimusaloille. Toimikunnan edustamilla aloilla tyypillistä on myös tieteidenvälinen tutkimus.
Toimikunta seuraa rahoittamansa tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuosittain tutkimusraporttien avulla sekä laatimalla selvityksiä eri rahoitusmuodoista ja tutkimusaloista. Lisäksi toimikunta tapaa rahoittamiaan tutkijoita säännöllisesti.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:
- biokemia ja biofysiikka
- biolääketiede
- ekologia ja evoluutiobiologia
- farmasia
- kansanterveys-, ympäristöterveys- ja työterveystieteet
- kliininen lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede
- maatalous-, metsä- ja elintarviketieteet
- perinnöllisyystiede
- ravitsemus-, liikunta- ja hoitotieteet
- solu-, molekyyli- ja mikrobiologia
- ympäristötieteet
- edellä mainittuihin liittyvä systeemibiologia ja bioinformatiikka
- muu biotieteisiin, terveyteen ja ympäristöön liittyvä, myös monitieteinen tutkimus
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoituskriteerit ja -linjaukset talvihakua 2025 varten lokakuun 2024 kokouksessaan. Nämä linjaukset täydentävät Suomen Akatemian talvihaku 2025 hakuilmoituksen ohjeistusta sekä Suomen Akatemian hallituksen Tutkimusrahoituspäätösten perusteiden asiakirjaa.
Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Lisäksi toimikunta rahoittaa ensisijaisesti vain niitä hankkeita, joissa sekä vastuullinen johtaja että hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät pääosin Suomessa. Mikäli vastuullinen johtaja työskentelee osin ulkomailla, tulee kuvaus työsuhteista sekä yhteydet ryhmään ja hankkeen johtamiseen selvästi ilmetä hakemuksesta.
Akatemiahankkeet
Ensisijaiset rahoituskriteerit:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja toteutettavuus
- vastuullisen johtajan uravaiheeseen nähden merkittävät näytöt tieteellisestä työstä ja menestyksekkäästä johtamistyöstä
Toimikunta edellyttää, että vastuullisen johtajan johtamis- ja tutkimukselliset tehtävät hankkeessa on kuvattu selkeästi hakemuksessa.
Toissijaiset rahoituskriteerit, joita käytetään päätöskriteereinä samanarvoisten hakemusten kohdalla:
- hiljattain väitelleiden tutkijoiden tai väitöskirjatutkijoiden urakehityksen tukeminen hankkeessa
- tiedeyhteisön ulkopuolinen vaikuttavuus
Konsortioiden kohdalla toimikunta kiinnittää huomiota yhteistyön tuomaan lisäarvoon, joka tulee hakemuksessa kuvata. Konsortioiden osahakijoilta edellytetään samaa tieteellistä tasoa kuin päähakijalta tai muuten erityisen merkittävää panosta hankkeen toteuttamiselle.
Akatemiatutkijat
Ensisijaiset rahoituskriteerit:
- hakijan tähänastiset ansiot, osaaminen ja näytöt yhteistyöverkostoista suhteessa hänen uravaiheeseensa
- hakijan tulee olla nopeasti urallaan edennyt, lupaava, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja uusiutumiskykyinen
- hakemuksessa hakijan tulee kuvata, miten hanke tukee hänen pätevöitymistään ja etenemistään tutkijanuralla
- hakijalla tulee lisäksi olla kokemusta tutkimuksen johtamisesta
- tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja toteutettavuus
Toissijaiset rahoituskriteerit, joita käytetään päätöksentekokriteereinä samanarvoisten hakemusten kohdalla:
- kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus sekä tutkimusryhmän yhteistyö
- mahdollisesti palkattavien tutkijoiden tieteellisen osaamisen kehittäminen ja uraa tukevien yhteistyöverkostojen luontimahdollisuudet
- tiedeyhteisön ulkopuolinen vaikuttavuus
Kliiniset tutkijat
Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan sopivuuteen kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteisiin.
Kliinisen tutkijan rahoitusmuodolla tuetaan kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tai muita kliinistä potilastyötä tekeviä tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä. Potilastyön tulee olla yhteydessä tutkimushankkeeseen.
Rahoituspäätös perustuu tutkimuksen tieteelliseen laatuun sekä hakijan pätevyyteen ja sopivuuteen rahoitusmuotoon. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tutkimusta työn ohella.
Toimikunta myöntää rahoitusta 20–50 % palkkaukseen ja sen lisäksi tutkimuskuluihin. Edellytyksenä on, että hakija tekee tämän lisäksi vähintään puolet työajastaan kliinistä työtä. Rahoituskausi on enintään nelivuotinen.
Kliinisellä tutkijalla voi olla samanaikaisesti akatemiahanke.
Alla esitellään biotieteiden, terveyden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta 1.1.2022–31.12.2024.
Puheenjohtaja
- professori Jussi Kukkonen, Itä-Suomen yliopisto
Jäsenet
- professori Per Ashorn, Tampereen yliopisto
- johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus
- professori Sirkku Juhola, Helsingin yliopisto
- professori Marja Kaunonen, Tampereen yliopisto
- professori Toni Kristian Laaksonen, Turun yliopisto
- tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus
- tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey, Teknologian tutkimuskeskus VTT
- professori Jorma Palvimo, Itä-Suomen yliopisto
- professori Marko Salmi, Turun yliopisto
- professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto.
Suomen Akatemia sekä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke-, akatemiatutkija-, kliininen tutkija- ja tutkijatohtoripäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Toimikunta rahoittaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja edistää Suomessa toimivien tutkijoiden edellytyksiä osallistua korkeatasoiseen, tulokselliseen ja vaikuttavaan kansainväliseen tutkimukseen. Toimikunta näkee monenkeskisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä. Kaiken kansainvälisen yhteistyön tulisi myös ensisijaisesti pohjautua suomalaisen tutkimuksen tutkimusintresseihin ja tarpeisiin.
Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä sekä rahoitushakujen suunnittelussa erityistä huomiota tutkimuksen jatkuvuuteen ja toisaalta myös rahoituksen myöntämiseen uusille avauksille ja aloille sekä yhteistyön tuomaan lisäarvoon suomalaiselle tutkimukselle.
Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä.
Eurooppalainen rahoitusyhteistyö
- JPND −Neurodegenerative Diseases Research
- ERA-NET NEURON – Neuroscience research
- ERA PerMed - Personalised Medicine
- JPI AMR - Antimicrobial Resistance
- European partnership on Health and Care Systems Transformation
- ForestValue − Forest-based bioeconomy
- Water JPI − Water challenges for a changing world
- BiodivERsA − Biodiversity research
- Water4All – Water security for the planet
Pohjoismaisia verkostoja
Lisätietoja
- toimikunnan pääsihteeri Sirpa Nuotio, p. 029 533 5082
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi.
