Tieteen akateemikot
Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Ulkomaisten akateemikon arvonimen haltijoiden määrää ei ole rajoitettu.
Nykyiset akateemikot
Kari Alitalon keskeisiä tutkimuskohteita ovat syövän syntymekanismit ja erityisesti imusuoniston merkitys syöpäkasvaimen leviämisessä sekä uusien täsmällisempien hoitostrategioiden tunnistaminen syövän kasvun ja leviämisen estämiseksi. Alitalo sai akateemikon arvonimen vuonna 2020.
Eva-Mari Aro on kasvisolututkimuksen ja kasvimolekyylibiologinen tutkimuksen pioneereja maassamme. Hän on myös maailman johtavia fotosynteesitutkijoita. Aro sai akateemikon arvonimen vuonna 2017.
Riitta Hari on luonut merkittävän uran aivotutkijana. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä aivokuvantamismenetelmien kehittäjänä, ja häntä pidetään yhtenä neurotieteen huippututkijoista maailmassa. Hari sai akateemikon arvonimen vuonna 2010.
Kaisa Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. Häkkinen sai akateemikon arvonimen vuonna 2020.
Sirpa Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimisessa. Hänen tutkimusryhmänsä on tuottanut uraauurtavia tuloksia ja havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta. Jalkanen sai akateemikon arvonimen vuonna 2015.
Heli Jantunen tunnetaan kansainvälisesti elektroniikan materiaalien tutkimuksesta, erityisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa. Erityisen ansioitunut hän on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä. Jantunen sai akateemikon arvonimen vuonna 2023.
Martti Koskenniemi on yksi kansainvälisen oikeuden johtavista tutkijoista maailmassa. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio. Koskenniemi sai akateemikon arvonimen vuonna 2023.
Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. Kulmala sai akateemikon arvonimen vuonna 2017.
Risto M. Niemistä pidetään edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä nanotieteiden ja materiaalifysiikan mallintamisen tieteellisessä tutkimuksessa. Hän on erikoistunut materiaalifysiikan laskennallisiin menetelmiin. Nieminen sai akateemikon arvonimen vuonna 2014.
Ilkka Niiniluoto on tieteenfilosofi, joka on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Hän on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Niiniluoto sai akateemikon arvonimen vuonna 2017.
Merja Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Hän on tehnyt erittäin laajasti yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa toimialoja mullistavien uudentyyppisten sovellusten kehitystyössä. Penttilä sai akateemikon arvonimen vuonna 2023.
Arto Salomaa on tehnyt matemaattiseen logiikkaan pohjautuvaa tieteellistä työtä, joka keskittyy formaaleihin kieliin ja automaattien teoriaan. Hänen tutkimusalaansa on tietotekniikan matemaattinen teoria, jossa hän on keskittynyt muun muassa kryptografian ja DNA-laskennan teorian luomiseen. Salomaa sai akateemikon arvonimen vuonna 2001.
Irma Thesleff on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt hampaan kehityksen säätelyn molekulaarisia mekanismeja. Hän on luonut nisäkkään hampaasta mallin, jonka avulla on päästy pureutumaan sikiökehityksen ohella lajien evoluutioon. Thesleff sai akateemikon arvonimen vuonna 2014.
- Päiviö Tommila (1931–2022)
- Teuvo Kohonen (1934–2021)
- Albert de la Chapelle (1933–2020)
- Erik Allardt (1925–2020)
- Olli Lehto (1925–2020)
- Jorma K. Miettinen (1921–2017)
- Ilkka Hanski (1953–2016)
- Anna-Leena Siikala (1943–2016)
- Pekka Jauho (1923–2015)
- Olavi Granö (1925–2013)
- Pirjo Mäkelä (1930–2011)
- Leena Peltonen-Palotie (1952–2010)
- Nils Erik Enkvist (1925–2009)
- Eino Jutikkala (1907–2006)
- Olli V. Lounasmaa (1930–2002)
- Nils Westermarck (1910–2002)
- Oiva Ketonen (1913–2000)
- Matti Kuusi (1914–1998)
- Pertti Virtaranta (1918–1997)
- Esko Suomalainen (1910–1995)
- Väinö Linna (1920–1992)
- Heikki Waris (1901–1989)
- Lauri Posti (1908–1988)
- Tauno Nurmela (1907–1985)
- Valentin Kiparsky (1904–1983)
- Thure Sahama (1910–1983)
- Ilmari Hustich (1911–1982)
- Ilmo Hela (1915–1976)
- Martti Rapola (1891–1972)
Akateemikon viranhaltijat
Vuosina 1948–1969 akateemikko oli viranhaltija. Vanhan akatemialain mukaan akateemikkoja oli kaksitoista ja valinnasta päätti tuolloin akatemialautakunta. Tässä vaiheessa Suomen Akatemia nimitti myös taiteen akateemikot.
- Sam Vanni
- Erkki Itkonen
- Erkki Laurila
- Joonas Kokkonen
- Georg Henrik von Wright
- Uuno Klami
- Kustaa Vilkuna
- Mika Waltari
- Paavo Ravila
- Martti Haavio
- Alvar Aalto
- Toivo Pekkanen
- Yrjö Väisälä
- Yrjö Ilvessalo
- A. I. Virtanen
- Eino Kaila
- Onni Okkonen
- Yrjö Toivonen
- Wäinö Aaltonen
- Yrjö Kilpinen
- V. A. Koskenniemi
- Rolf Nevanlinna
- Erik Palmén
2009
- Erkki Ruoslahti (s. 1940), USA/Suomi
2004
- Jared M. Diamond (s. 1937), USA
2000
- Sanjit K. Mitra (s. 1935), USA
- Martha Nussbaum (s. 1947), USA
- Richard Peto (s. 1943), Iso-Britannia
- Richard Villems (s. 1944), Viro
1997
- Lennart Philipson (1929–2011), USA
- William D. Hamilton (1936–2000), Iso-Britannia
1995
- Alfred W. Crosby (1931–2018), USA
- Bengt Hultqvist (s. 1927), Ruotsi
1991
- L. D. Faddejev (s. 1934), Venäjä
1990
- Sir Arnold Burgen (s. 1922), Iso-Britannia
- Hans Fromm (1919–2008), Saksa
- Leon Lederman (s. 1922), USA
- Birgitta Odén (s. 1921–2016), Ruotsi
- Darwin J. Prockop (1929–2024), USA
- Stig Strömholm (s. 1931), Ruotsi
1985
- A. P. Aleksandrov (1903–1994), Neuvostoliitto
- Ragnar Granit (1900–1991), Ruotsi
- G. I. Martshuk (s. 1925), Venäjä
- János Szentagothai (1912–1994), Unkari
1981
- G. K. Skrajabin (1917–1989), Neuvostoliitto
1980
- Paul Ariste (1905–1990), Neuvostoliitto
- Péter Hajdú (1923–2002), Unkari
- Torsten Hägerstrand (1916–2004), Ruotsi
- Ancel Keys (1904–2004), USA
- Wlodzimierz Kurylowicz (1910–1991), Puola
- John C. Wheatley (1927–1986), USA
1975
- Johannes Andenaes (1912–2003), Norja
1974
- M. V. Keldysh (1911–1977), Neuvostoliitto
Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taideneuvoston (aiemmin Taiteen keskustoimikunnan) esityksestä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti yksitoista.
