Akateemikko Anna-Leena Siikala
(1943-2016)
Akateemikko Anna-Leena Siikala (s. 1943) on luonut arvostetun uran kulttuurien tutkijana. Siikala on laajalla tuotannollaan vahvistanut ja uudistanut kansainvälisesti suomalaista folkloristiikan tutkimusta. Hänen tutkimuksiaan suullisen perinteen runouden teorioista ja metodeista pidetään uusia näkemyksiä avaavina ja esimerkillisinä.
Siikala on tutkinut pohjoisen Euraasian alkuperäiskansojen uskonnollisia tapoja, shamanismia, kalevalamittaisten runojen myyttis-historiallista tulkintaa ja suullisen kerronnan tutkimuksen metodeja. Hän on perehtynyt myös siihen, miten etninen vähemmistöryhmä käyttää hyväkseen omaa mytologiaansa ja perinnettään pyrkiessään elvyttämään ja säilyttämään oman kielensä ja elämäntapansa toiskielisen valtakulttuurin paineissa. Lukuisilla kenttätutkimusmatkoillaan Siikala on koonnut aineistoja Suomen lisäksi Tyynenmeren alueelta sekä Venäjällä suomalais-ugrilaisten kansojen, udmurttien, komien ja Siperian hantien keskuudesta.
Siikala työskenteli vuosina 1988–1995 Joensuun yliopiston perinteentutkimuksen professorina ja vuosina 1995–2007 Helsingin yliopistossa folkloristiikan professorina. Akatemiaprofessorina hän toimi vuosina 1999–2004. Hänellä on folkloristiikan lisäksi tieteellinen pätevyys myös kulttuuriantropologiassa ja uskontotieteessä. Siikala on tiedepoliittinen vaikuttaja alallaan Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut useiden humanistisen alan koti- ja ulkomaisten tieteellisten seurojen johtotehtävissä.
Akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2009.
