Kirjavinkit

Miksi historiankirjoitus on perustunut merkkihenkilöihin ja miksi tavalliset ihmiset ovat jääneet lähes täysin sivuun? Tästä aihepiiristä kirjoitettu Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika -teos esitellään sivustomme kirjavinkeissä. Kirjassa käsitellään elämäkertoja, joita arkistoista on löytynyt. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota myös naisten vähäiseen näkyvyyteen arkistojen materiaaleissa.

Akateemikko Olavi Granöstä on ilmestynyt elämäkerta Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa. Viiden eri kirjoittajan tekemä teos esittelee Granön uraa ja elämää sekä tiedepolitiikan, tutkijan, yliopistohallinnon, Viron-suhteiden että henkilökohtaisen elämän näkökulmista. Kirja rakentuu viidestä näitä eri vaiheita kuvaavasta osasta.

Aika haastaa humanistit on syntynyt vastaiskuna humanistisen tutkimuksen kohtaamalle arvostuksen puutteelle. Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon moniääninen teos kokoaa joukon asiantuntijoita, jotka esittävät näkemyksiään humanistisesta tutkimuksesta yhteiskunnassamme. Humanistinen tutkimus – valistuneen yhteiskunnan viisas sijoitus vai menoerä?

Emeritusprofessori Olli Koistisen ja dosentti Hemmo Laihon toimittama Valistuksen haaste selvittää valistuksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti. Valistus oli eurooppalainen, etenkin 1700-luvulla kukoistanut aatevirtaus, jossa järjen ja tiedon merkitystä. Kirja on hyödyllinen perusteos kaikille filosofiasta, historiasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille.

Salaliittoteorioiden salamyhkäisyys kiinnostaa myös tutkijoita. Kaksi tuoretta tutkijoiden kirjoittamaa kirjaa lähestyy aihetta eri näkökulmista: Jukka Häkkisen psykologian ja Ari-Elmeri Hyvösen sekä Niko Pyrhösen yhteiskuntatieteiden kautta. Mutta miksi ihmeessä he ovat tästä aiheesta kiinnostuneita? Mikä salaliitoissa kiehtoo? Lue kirjojen esittely.

Hoiva on monitahoinen, jokaista koskettava asia, jonka tarkastelu julkisessa keskustelussa jää kuitenkin helposti yksipuoliseksi. Hoivan nurjaa puolta valottaa Tiina Sihdon ja Paula Vasaran toimittama kirja ”Hoivan pimeä puoli”, joka kokoaa yhteen useiden aihepiiriin perehtyneiden tutkijoiden tekstejä.

Tiedekulmapokkari-sarjan kuudennessa osassa syvennytään Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan kolmentoista eri tutkijan johdattamana. Kirjassa tarkastellaan aihetta monipuolisesti eri näkökulmista. Keskiössä on sodan tuoma epävarmuuksien aika, jonka myötä Eurooppakaan ei ole enää kuumalta sodalta turvassa.

Miten ihminen muistaa tapahtumat vuosia myöhemmin? Entä jos niistä on kiinni, saako hän oikeutta rikoksen uhrina tai saako syylliseksi epäilty oikeanlaisen tuomion? Muun muassa näitä asioita pohtii oikeuspsykologi, dosentti Julia Korkman kirjoittamassaan kirjassa Muistin varassa.

Arla Kanervan teos Taiteen musta kirja: miesten mielivallan historiaa pureutuu #metoon jälkimainingeissa taiteen tulkitsemisen keskeisiin ja toisaalta monimutkaisiin kysymyksiin, kuten siihen tulisiko taide arvioida erillään sen tekijästä tai mikä oikeastaan on taiteen hinta. Lue Anne Jylhän kirja-arvostelu.

Riku Neuvosen Sananvapauden historia Suomessa kokoaa sananvapauden historialliset hetket aina Ruotsin vallan ajoista Suomen nykypäivään asti. Lue Sanni Rämän kirja-arvostelu.

Miten vaikuttaa viestinnällä Twitterissä? Tähän pureudutaan Twitter viestintänä -teoksessa, jonka ovat toimittaneet Pekka Isotalus, Jari Jussila ja Janne Matikainen. Lue Sanni Rämän kirja-arvio.

Vesi on useimmille meistä hyvin arkinen asia. Se tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harva meistä ajattelee, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkijoiden Vesihuollon myytit -teos pohtii Suomen vesihuollossa esiintyviä myyttejä ja avaa niitä suurelle yleisölle. Tutustu kirjavinkkiimme.

Mari Heikkilän ja Tuukka Tammen toimittama Viheliäs tiede on kirja siitä, millaisia reaktioita toimittajat ja tutkijat voivat kohdata, kun dialogi yleisön kanssa ei toimi.”Tämä kirja pysäyttää ajattelemaan, ja sen parissa voi kokea tunteita huvituksesta suruun ja epäuskoon”, kirjoittaa Mikael Lehtinen arviossaan.

Heli Isomäen ja Nina Uusitalon kirja Aivotaidot on kurkistaa ihmisen mieleen ja pään sisälle. Lue opiskelija Yasmin Smithin arvio teoksesta.

Aivotutkija Lauri Nummenmaan teos Tunnekartasto valottaa laajasti ja selkeästi sitä, kuinka aivot ohjaavat toimintaamme tunteiden avulla. Lue lisää opiskelija Jasper Siitarin kirja-arviosta.

Liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmin kirja Lihastohtori II, Hautaa humpuuki -Tutkitulla tiedolla tavoitteisiin soveltuu parhaiten säännöllistä urheilua harrastaville, mutta myös omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille lukijoille, jotka haluavat oppia uutta terveydestä, ravinnosta ja liikunnasta.

Nils Erik Villstrandin ja Petri Karosen toimittama teos Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia tarjoaa lukijalle maamme historian kulkuun liittyviä vaihtoehtoskenaarioita.

Onko Kalevala väärennös? Missä kulkee perusteellisen taustatyön ja kopioimisen raja? Sanna Nyqvistin ja Outi Ojan teos Kirjalliset väärennökset on helposti lähestyttävä johdanto kirjallisen väärentämisen maailmaan.

Tutkimukseen perustuva Pakolaisuus, tunteet ja media -kirja lähestyy pakolaisuutta tapausesimerkkien kautta keskittyen siihen, miten tapauksia on käsitelty mediassa. Kirjan aiheet kulkevat Kauhajoelta Australiaan, peilaten
pienten suomalaisten paikkakuntien tapahtumia muualla maailmalla käytäviin
keskusteluihin.

Mitä tieteellä, tiedolla, ymmärryksellä ja totuudella tarkoitetaan? Miten tiedettä
tutkitaan? Millaisia eettisiä kysymyksiä tutkijat kohtaavat? Mm. näihin kysymyksiin vastaavat Leila Haaparanta ja Ilkka Niiniluoto Johdatus tieteelliseen ajatteluun -teoksessaan, joka esittelee oivallisesti tieteellisen ajattelun yleispiirteitä ja kuljettaa lukijan suopeasti perusteiden äärelle.

Eveliina Luoma arvioi Matti Vuennon tietokirjan: ”Virukset, Näkymättömät viholliset sisältää alansa rautaisen ammattilaisen faktatietoa kiinnostavilla yksityiskohdilla höystettynä etukannesta kirjan viimeiseen virkkeeseen saakka.”

Ilkka Hanskin kirjoittama teos Tutkimusmatkoja saarille kertoo luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä. Hanski käy läpi monimuotoisuuden muuttumisen, sen syyt ja miten se ilmenee ympäri maailmaa.

Miten tiedeuutisten suurkuluttajan tulisi suodattaa median tietotulvaa? Millaisia ovat journalistien velvollisuudet uutisartikkelia luodessa? Tämän kaltaisiin kysymyksiin Ulla Järven ja Tuukka Tammen toimittama Maito tappaa ja muita tiedeuutisia pyrkii vastaamaan

Matala valta on Helsingin yliopistossa sosiaalitieteiden laitoksella työskentelevän professori Anu Kantolan syväluotaava teos modernista vallasta ja sen vähittäisestä muovautumisesta 1800-luvulta tähän päivään asti.

Tiedetoimittaja ja kirjailija Tiina Raevaara on kirjoittanut oppaan tieteen yleistajuistajalle. Teos on ehdottoman ajankohtainen maailmassa, jossa tarjolla olevasta valtavasta määrästä asiaa voi olla vaikea erottaa mielipiteisiin perustuvia väitteitä tieteellisen tutkimuksen tuloksista.