Miten ihminen muistaa tapahtumat joitakin vuosia myöhemmin? Entä jos niistä on kiinni, saako hän oikeutta rikoksen uhrina tai saako syylliseksi epäilty oikeanlaisen tuomion? Muun muassa näitä asioita pohtii oikeuspsykologi, dosentti Julia Korkman kirjoittamassaan kirjassa Muistin varassa: Oikeusprosessi ja totuus.

Korkman on tutkinut tätä aihetta tieteellisesti Åbo Akademissa. Myös Suomen Akatemia on rahoittanut hänen tutkimustaan. Nyt hän on tarttunut aiheeseen populaarina kirjana.

Korkman kokee muistamisen ongelmalliseksi. ”Muistin luonteeseen kuuluu se pulma, että muistikuvamme harvoin jos koskaan toistavat kokemamme tapahtumat tarkasti. Toinen ongelma on se, että muistikuvia on vaikea ilmaista sanallisesti.”

Mihin tämä johtaa oikeudenkäynneissä? Korkman kertoo kirjassa esimerkkejä erilaisista oikeustapauksista ja miten todistajien muistikuvat ovat niissä vaikuttaneet, myös oikeusmurhista. Yhtenä erityisryhmänä hän nostaa esille lapset todistajina ja heidän kuulustelemisensa ongelmallisuuden.

Korkman kirjoittaa myös muistista yleensä, miten se toimii. Miten ihminen voi muistaa asiat oikein, jos hän niistä kertoo useamman vuoden päästä? Esimerkkeinä ovat muun muassa Bodom-surmien ja Olof Palmen murhan oikeudenkäynnit.

Korkman pohtii myös oikeusjärjestelmämme toimivuutta nykymaailmassa. Hän näkee sen vanhentuneena, mutta miksi? Kirjan avulla voi saada myös monia muita näkökulmia oikeudenkäynteihin.

Julia Korkman: Muistin varassa. Oikeusprosessi ja totuus. S&S 2022. 343 sivua.

Ruotsinkielinen alkuteos: Minnets makt: Berättelser från rättssalen. Schildts & söderströms 2022.

Leena Vähäkylä