Mitä valistus merkitsee nyky-Euroopassa?
Emeritusprofessori Olli Koistisen ja dosentti Hemmo Laihon toimittama Valistuksen haaste selvittää ja taustoittaa valistuksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti. Valistus oli eurooppalainen, etenkin 1700-luvulla kukoistanut aatevirtaus, jossa korostettiin muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Teoksessa tarkastellaan muun muassa valistuksen merkitystä lääketieteelle, valistusaatteiden leviämistä Suomeen sekä valistuksen ja kolonialismin perintöä. Kirjoittajat pohtivat esimerkiksi valistusajattelun kehittelyjä myöhemmässä filosofiassa sekä sivuavat vastavalistuksellisia ilmiöitä kuten nousevaa tiedekriittisyyttä ja totuudenjälkeisyyttä.
Akatemiatutkija Inkeri Koskinen pohtii, onko posthumanistinen valistushumanismin kritiikki humanismia, tukeutuen muun muassa tieteen akateemikko Georg Henrik von Wrightin ajatuksiin.
Uskonnonfilosofian professori ja entinen Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja (2019–2021) Sami Pihlström tarkastelee valistuksen merkitystä nykyfilosofiassa.
Teoreettisen filosofian emeritusprofessori ja tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto puolestaan analysoi valistuksen ja romantiikan suuntausten välistä erottelua. Romantiikan tyypillinen piirre oli valistuksen rationalismin vastustaminen.
Valistuksen haaste on hyödyllinen perusteos kaikille filosofiasta, historiasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille.