Salaliittoteoriat eivät ole menneisyyttä, vaan niitä riittää meille jokaiselle. Moni ei varmaan edes tiedosta uskovansa johonkin salaliittoteoriaan. Silti useimmat meistä uskovat johonkin sellaiseen. Nykyään erityisesti some ruokkii niitä. On helpompi uskoa influenssereihin eli somevaikuttajiin kuin itse ottaa asioista selvää.

Mutta eivät salaliittoteoriat ole pelkästään tavallisten ihmisten alaa. Myös monet tutkijat uskovat niihin ja ovat jopa olleet näitä uskomuksia luomassa.

Psykologian tohtori, dosentti Jukka Häkkinen on kirjoittanut mainion teoksen ”Salaliitot ympärilläni. Miksi totuus ei kiinnosta aivojamme?” Siinä hän mainitsee muun muassa useita salaliittoteorioihin uskoneita Nobel-palkittuja tutkijoita. Yksi tunnetuimpia muita tutkijoita on vastikään kuollut norjalainen sosiologi, media- ja rauhantutkija Johan Galtung, joka uskoi joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin toimineen yhteistyössä Israelin tiedustelupalvelun Mossadin kanssa.

Psykologina Häkkinen ei jää pelkästään luettelemaan, kuinka hulluja tai ihan järkeviltäkin vaikuttavia salaliittoteorioita onkaan olemassa. Hän tuo esille muun muassa oman alansa eli havaintopsykologian näkökulmasta, miten ihmisen aivot toimivat niin, että ne uskovat näihin teorioihin, vaikka järjen luulisi toimivan toisin. Hänestä aivot suojaavat ihmisen mielenterveyttä luomalla illuusiomaailman.

Häkkinen on mainio kirjoittaja ja kenen tahansa on helppoa lukea tämä kirja.

Salaliittoteoriat ovat osa politiikkaa

Yhteiskuntatieteellisempää näkökulmaa tarjoaa valtio-opin yliopistonlehtori Ari-Elmeri Hyvösen ja yliopistotutkija Niko Pyrhösen toimittama kirja ”Salaliittoteorioiden politiikat. Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia”. Kirjan artikkelien kirjoittajat ovat alan tutkijoita tai viestinnän ammattilaisia.

Tämä kirja on hieman tieteellisemmin kirjoitettu kuin Häkkisen, mutta silti kenen tahansa luettavissa. Kirjan lähestymistapa liittyy suoremmin politiikkaan. Mukana on muun muassa luku perussuomalaisten suhtautumisesta väestönvaihtoteoriaan tai Unkarista, jossa luvun kirjoittajan mukaan salaliittomainen tieto on politiikan valtavirtaa. Donald Trump väitteineen mainitaan useammassakin yhteydessä. Ja some tietenkin jyllää kaiken peittävänä sateenvarjona salaliittoteorioiden ylläpitäjänä.

Kirjan lopputulemana on, että salaliittopolitikoinnin tehtävänä on härnätä poliittisia vastustajia, sekoittaa perinteistä journalismia ja jopa nostattaa oman ryhmän henkeä tai lisätä huumoria. Toisaalta tavoitteet voivat olla paljon vakavampia ja salaliittoteorioiden avulla demokratiaa pyritään myös horjuttamaan.

Ja se tulee muistaa, että politiikassa on myös oikeita salaliittoja. Näistäkin molemmissa kirjoissa kerrotaan. Osa niistä on hyvää ajavia, mutta enemmistö nakertaa demokraattisen maailman perustaa. Siksi meidän tulee tietää niistä.

Tämän toisen kirjan kirjoittajat pitävät oikeaa tietoa ja siihen liittyvää valistusta parhaana keinona estää totuudenvastaisten salaliittojen vaikutuksia. Häkkinen taas peräänkuuluttaa ymmärtävää suhtautumista salaliittoteorioihin uskoviin, vaikka he olisivatkin omasta mielestämme täysin väärässä.

Teksti: Leena Vähäkylä

Jukka Häkkinen on ollut mukana Media ja yhteiskunta -akatemiaohjelmassa. Hän toimii tutkijana Helsingin yliopistossa.

Ari-Elmeri Hyvönen on mukana Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikössä. Hyvönen työskentelee valtio-opin yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.

Niko Pyrhönen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (MERELPO) -hankkeessa, jota Suomen Akatemia rahoittaa.