Sananvapauden historia Suomessa
Sananvapaus on aihe, joka on puhuttanut ihmisiä aina kirjapainon synnystä saakka, ja nousee nykypäivänä uutisiin esimerkiksi vihapuhekeskustelun tai kunnianloukkaussyytteiden yhteydessä. Oikeustieteen tohtorin Riku Neuvosen kirjoittama Sananvapauden historia Suomessa (2018) tiivistää yksiin kansiin sananvapauden vaiheet Suomessa. Teos lähtee liikkeelle Ruotsin vallan ajoilta ja etenee nykypäivään, nostaen esiin eri aikakausien tärkeitä tapahtumia tai ihmisiä sananvapauteen liittyen. Kirja myös esittelee aiheeseen liittyviä lakeja ja pohjustaa perusteellisesti, miten nykyiset lait tulivat voimaan ja mitkä tekijät vaikuttivat lakimuutoksiin.
Kirjoittaja Riku Neuvonen mainitsee esipuheessa, että sananvapaudesta on keskusteltu paljon, mutta tehty tutkimusta hyvin niukasti. Neuvosen mukaan hänen kirjansakaan ei tarjoa tutkimustietoa, vaan pyrkii kertomaan Suomen sananvapauden tarinan läpi Suomen historian. Tämän lisäksi teos pureutuu sananvapauteen lainopillisesta näkökulmasta ja pohtii myös sananvapauden tilannetta nyky-yhteiskunnassa.
Kirjan aihevalinta on erittäin laaja, ja Neuvonen toteaa itsekin, että sananvapaudesta saisi kirjoitettua, vaikka kuinka paljon. Pidän kirjaa kuitenkin onnistuneena tiivistelmänä aiheesta. Erityisesti Neuvonen onnistuu mielestäni siinä, kun hän kietoo sanavapauden historialliset hetket maamme historian tapahtumiin ja luo tapahtumien välille selviä yhteyksiä. Näin hän taustoittaa hyvin esimerkiksi sananvapausoikeuksien muutoksia. Teos toimii mielestäni myös pikakelauksena Suomen historiasta, koska Neuvonen on onnistunut mahduttamaan mukaan maamme kaikki merkittävät historialliset tapahtumat ja niiden taustat, eksymättä kuitenkaan sivuraiteille varsinaisesta aiheesta eli sananvapaudesta.
Historiasta kiinnostuneena pidin kirjaa kiinnostavana, vaikken itse ollut sananvapauden historiaan aiemmin juurikaan perehtynyt. Kirjasta löytyy myös paljon ammennettavaa esimerkiksi lain, politiikan tai median parissa työskenteleville henkilöille, joille sananvapausasiat ovat arkipäivää.
Sananvapauden historia Suomessa on erittäin hyvin koostettu. Sen aiheet kulkevat lineaarisesti aikajärjestyksessä, ja jokaiselle käsiteltävälle ajanjaksolle on annettu oma teema, joka kuvastaa kyseisen ajan sananvapauden henkeä. Teksti on hyvin kirjoitettua ja helposti ymmärrettävää, joten kirja sopii myös aivan tavalliselle, aiheesta kiinnostuneelle lukijalle.
Kirja on myös visuaalisesti onnistunut. Tekstiä värittävät erilaiset aiheeseen liittyvät kuvat, esimerkiksi vanhat uutisartikkelit, mainokset tai arkistokuvat. Kuvat elävöittävät muuten hyvin tietopainoista tekstiä. Tämän lisäksi minua ilahduttivat kirjaan lisätyt pienet anekdootit, joissa esiteltiin lyhyesti aikakauden tärkeitä sananvapauteen liittyviä henkilöitä ja taustoitettiin tekstiä. Esimerkiksi Yleisradion historiaa ja vaiheita toisen maailmansodan jälkeen taustoitettiin tekstissä monesti mainitun Hella Wuolijoen henkilökuvalla. Kirjan pituus voi arveluttaa potentiaalista lukijaa, mutta huoli pois, kirja on koostettu aikakausittain ja mahdollistaa keskittymisen esimerkiksi vain itseä kiinnostaviin ajanjaksoihin.
Kyseessä on kaiken kaikkiaan erittäin tietopitoinen ja mielenkiintoinen teos aiheesta, josta vastaavanlaista kirjaa ei ainakaan Suomessa ole aiemmin tehty. Suosittelen sen lukemista kaikille historiasta kiinnostuneille.
Sananvapauden historia Suomessa on palkittu mm. Helsingin Sanomain Säätiön ”Tiedettä suomeksi” -palkinnolla vuonna 2020.
Teksti: Sanni Rämä