Voiko talousmetsätoimintaan liittyviä puiden istutuksia myydä todellisina hiilinieluna päästöjä aiheuttaville yrityksille?
Tutkija, projektipäällikkö Emmi Hilasvuori, Hima-hiilikompensaatioinfo-hanke, Luonnonvarakeskus:
Puiden istutusta talousmetsään ei voi myydä hiilinieluna, joka kompensoisi ostajan aiheuttamia ilmastopäästöjä. Kompensaatioksi kelpaavan hiilinielun tulee täyttää hyvän kompensaation kriteerit.
Hiilinielu on kasvillisuuden tai maaperän hiilivarasto, joka kasvaa, ja näin poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.
Talousmetsiä koskee metsälain mukainen uudistamisvelvoite. Kun tehdään metsätaloustoimenpide, kuten päätehakkuu, omistaja on velvollinen huolehtimaan metsän uudistumisesta esimerkiksi istuttamalla tilalle uusia puun taimia. Yhtä lailla lain mukaan istutuksista on huolehdittava metsäpaloissa, myrskyissä ja muissa luonnonmullistuksissa, tuhoutuneen metsän korvaamiseksi.
Puiden istuttaminen tapahtuu siis talousmetsässä aina joka tapauksessa, jolloin hiilikompensaatiossa keskeinen lisäisyyden kriteeri ei täyty. Lisäisyys -kriteerin mukaan hiilinielun on oltava sellainen, jota ei saavutettaisi ilman kompensaatiohanketta. Lisäiseksi hiilinieluksi lasketaan hiilinielu, joka ylittää tavanomaisessa toiminnassa saavutetun hiilinielun.
Metsälakia ja siihen sisältyvää uudistamisvelvoitetta sovelletaan Suomessa lähes kaikkiin metsiin paitsi suojeltuihin metsiin. Siksi puiden istuttaminen täyttää lisäisyyden kriteerin lähinnä silloin kun metsitetään kaupunkien jättömaita, heinittyneitä peltoja tai muita vastaavia alueita, joissa metsä ei luontaisesti kasva tai lähde kasvamaan ilman ihmisen apua.
Hyvän kompensaation kriteerejä on Suomessa työstetty maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hankkeissa kansainvälisten standardien pohjalta. Niiden toivotaan palvelevan vapaaehtoisessa päästökaupassa sekä ostajia että myyjiä.
Toinen tärkeä hyvän kompensaation kriteeri on pysyvyys. Jos uusi, pellolle istutettu metsä saa kasvaa vanhaksi, on todennäköisesti syntynyt pysyväisyyden kriteerin täyttävä hiilinielu. Kaksi hehtaaria tällaista metsää voisi riittää kompensoimaan noin yhden ihmisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt tämän elämän aikana.
Puuttomia joutoalueita ei kuitenkaan riitä jokaiselle suomalaiselle. Tärkeintä onkin ensin vähentää päästöjä. Vasta sen jälkeen voidaan kompensoida jäljelle jääneet päästöt istuttamalla puita tai käyttämällä muita keinoja sitoa hiiltä pois ilmakehästä luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.
Lisää tietoa vapaaehtoisesta hiilikompensaatiokaupasta löytyy Luonnonvarakeskuksen palvelusta www.hiilikompensaatioinfo.fi
Vapaaehtoinen päästökauppa on vielä kirjavaa. Se kuitenkin nähdään yhtenä mahdollisuutena saada yksityinen sektori mukaan ilmastotoimiin. Sillä voi myös olla merkitystä uutena tulonlähteenä maa- ja metsätaloudessa. Hiilen hinta alkaa jo nyt olla hyvällä tasolla, kunhan markkinat saadaan toimimaan kunnolla.