Mitkä linnut ovat yleistyneet tai vähentyneet ilmaston ja ympäristön muuttumisen takia? Miksi jotkin linnut jumittuvat keskelle tietä eivätkä reagoi ihmiseen tai liikenteeseen? Eivätkö linnut enää pelkää ihmisiä tai autoja?

Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen vastaa:

Suomessa lintujen runsauden muutoksiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri luokkaan:

1. maankäyttö
2. ilmastonmuutos ja
3. rauhoittaminen 

Maankäytön muutoksissa on nähtävissä, että Suomessa vähenevät muun muassa maatalousympäristöä, soita, reheviä vesiä sekä varttuneempaa metsää suosivat lajit. Tähän ovat syynä maatalouden tehostuminen, soiden ojitus, vesistöjen laadun muutokset mm. rehevöitymisen ja veden värin ruskettumisen myötä sekä lisääntyneet metsien hakkuut. Yleisesti metsälinnusto ei ole kokonaisuutena vähentynyt, mutta etenkin avohakkuita ja taimikoita välttelevät lajit ovat harvinaistuneet. 

Runsastuneita lajeja ovat puolestaan eteläiset yleislajit, jotka pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä ja joille ilmastonmuutos laajentaa Suomessa suotuisia olosuhteita kohti pohjoista. Vastaavasti pohjoiset lajit ovat kärsineet jo ilmastonmuutoksesta, koska niille sopivat ilmasto-olot pakenevat kohti pohjoista ja tuntureiden lakia. 

Moni etenkin suurikokoinen lintulaji on myös hyötynyt jo pitkään parantuneesta suojelutilanteesta eli siitä, ettei lajia enää vainota tai metsästetä niin Suomessa kuin muualla EU:n alueella. Esimerkiksi kurki, laulujoutsen, merikotka, maakotka ja harmaahaikara. 

Linnut eivät osaa pelätä autoja samalla tavalla kuin ihmistä, mikä voi olla monille linnuille kohtalokasta. Lisäksi etenkin pimeässä kirkkaat valot voivat häikäistä lintuja, niin että ne lisäävät entisestään törmäysriskiä. Monet valokuvaajat käyttävät autoja jopa piilokojuina, joiden avulla voidaan lähestyä lintua paremmin kuin jos kulkisi jalan. Ihmisen noustessa autosta lintu usein lähtee lentoon. 

Linnut voivat myös oppia tottumaan ihmisen läsnäoloon, jos kokevat sen turvalliseksi omien tai muiden lintuyksilöiden kokemusten perusteella. Tämä voi tapahtua varsin nopeasti, jopa 1–2 sukupolvessa. Tämä on johtanut monilla lajeilla myös uusien lajien kaupungistumiseen. Suomessa tästä on esimerkkinä muun muassa sepelkyyhky, joka aikaisemmin pesi vain maaseudulla, mutta nyt laji löytyy pesivänä jo ihan kaupunkien keskustoista.  

Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen työskentelee Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä museossa Luomuksessa. Hän on juuri aloittanut Suomen Akatemian rahoituksella tutkimuksen siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri lintulajeihin eri ilmastovyöhykkeillä. Aiemmin hänellä on ollut akatemiatutkijan rahoitus, ja hän on ollut mukana Ilmastonmuutos ja terveys -akatemiaohjelmassa.

Kuva: iStock