Kuinka suuri katastrofi kyttyrälohi on Tenojoelle? Miksi siitä on päästävä eroon? Eikö kyttyrälohesta ole taloudellista hyötyä esimerkiksi ravintolakäytössä?

Professori Craig Primmer vastaa:

Kyttyrälohi luokitellaan vieraslajiksi, koska sen kanta on runsas ja edelleen kasvava ja koska se suosii samoja elinympäristöjä kuin uhanalaiset lajit kuten atlantinlohi ja meritaimen. Se esimerkiksi kilpailee lohen ja taimenen kanssa samasta ravinnosta sekä joessa nuorina yksilöinä että meressä aikuisina. 

Kyttyrälohet voivat myös aiheuttaa muita ”epäsuoria” vaikutuksia, jotka voivat olla haitallisia lohelle ja taimenelle. Koska kaikki kyttyrälohet kuolevat kutemisen jälkeen, niiden raadot mätänevät joessa tai sen läheisyydessä, mikä tarjoaa ekosysteemille uuden ravinnelähteen. On epäselvää, miten tämä vaikuttaa lohiin ja taimeniin, mutta tällaiset suuret muutokset voivat järkyttää ekosysteemin herkkää tasapainoa. 

Valitettavasti näyttää siltä, että kyttyrälohesta ei ole enää mahdollista päästä kokonaan eroon, koska se on yleistynyt jo liikaa. Meidän on kuitenkin yritettävä minimoida sen vaikutukset. Tässä auttaa parempi ymmärrys siitä, mitä nämä vaikutukset ovat. Suomessa on hiljattain aloitettu useita tutkimushankkeita tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kyttyrälohi on erittäin hyvää syötävää, jos se pyydetään hyvin varhaisessa vaiheessa kutuvaelluksen aikana eli loppukeväällä tai alkukesällä. Valitettavasti Suomen kannalta tämä aika on silloin, kun ne ovat vielä Barentsinmerellä, eivätkä suomalaiset kalastajat pääse niitä kalastamaan Norjan vesillä. 

Kyttyrälohen elinkaaren mukaisesti myöhemmin kesällä eli lähempänä kutuaikaa elokuussa ne lähestyvät jo kuolemaa, ja niiden liha on erittäin huonolaatuista eikä enää sovellu syötäväksi. Kesäkuussa on siis vain hyvin lyhyt aika, jolloin kyttyrälohet ovat Suomen jokiverkostossa ja jolloin niiden liha on hyvälaatuista. Tästä syystä kalaa ei ole mahdollista käyttää ravintoloissa, mutta paikallisille on siitä jonkin verran hyötyä. 

Nämä hyödyt eivät kuitenkaan korvaa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden Tenon lohen kalastusmahdollisuuksien menetystä. Aiemmin Tenon lohta oli mahdollista pyytää kesä-, heinä- ja elokuussa. 

Craig Primmer toimii professorina organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen Akatemian rahoituksella lohen sukukypsyysiän geneettistä perustaa. Hänen soveltamaansa elämänhistoriateoriaa voidaan hyödyntää kaupallisen kalastuksen saalistasojen määrittämiseen ja ihmisten aikaisemman murrosiän ymmärtämiseen. Primmer on työskennellyt myös akatemiaprofessorina ja akatemiatutkijana.

Kuva: Mostphotos